Kevyt ja osaava. Kuva: Karo Pihlström

Mikä saisi unohtamaan kaiken tämän taloudellisen ahdingon, yyteet, koronan ja karanteenin? Mietitäänpä. On kai niitä muutama juttu. Kokeillaan.

Menet hakemaan hevosta tarhasta. Se on hilpeällä tuulella, sillä tarhakaveri on on repinyt sen ulkoloimen hapsuhameeksi, ja heppa onkin kietoutunut siihen vekkulisti. Vekkulius toki saa hevosen pieneen kriisiin ja se tempoilee pitkin. Yrität saada hevosta kiinni, mutta eihän se meinaa onnistua. Sen sijaan kumisaappaasi jämähtää tarhan ainoaan mutakuoppaan, ja huomaat jatkavasi jahtausta/houkuttelua yhdellä saappaalla. Hevonen näyttää säälivän sinua ja “antautuu”, ja huomaat, että senkin yksi saapas on jäänyt mutavelliin. Tai ei ihan kokonaan, se lepattaa vielä kivasti kiinni yhdestä kulmasta. Samalla kun mietit kannattaako mutaiseen sukkaan edes vetää enää saapasta, yrität nykäistä hevosen kenkää varovasti irti. No eihän se onnistu, ja hevonenkin sen tietää, ja väistää viime tingassa, kun humpsahdat persiillesi siihen ainoaan löllöön, joka tarhassa on. Oikein tarkkaan kun katsoo, niin onhan siinä paskaakin. Oho. Talutat hevosesi talliin ja tallikaveri (yksi sallittu samassa ilmanalassa) ihmettelee, että mitä tapahtui. Näytit äsken ihan normaalilta, nyt siltä, kun olisit jäänyt junan alle. Paskajunan.

Unohtuiko korona hetkeksi?

Ei?

Okei, entäs tämä: olet maastossa ja edessä siintää ihana laukkasuora. Painat ns. kaasun pohjaan ja annat hevosen laukata. Yhtäkkiä hahmotat, että vastaan on tulossa kaukaisuudessa ravuri, ja kaiken järjen mukaan ette mahdu/kykene viilettämään toistenne ohi täydessä höökissä. Alat pidättää, ensin luonnollisesti ne kuuluista PUOLIPIDÄTTEET, joiden pitäisi toki mennä perille hyvin koulutetulle hevoselle. Jotain on tapahtunut, koska ei mene. Otat ihan kokonaisen pidätteen ja kas, toinen ohja katkeaa. Huppista. Hevosesi kaula on pitkänhuiskea, joten arvot kannattaako kaulaa pitkin kiivetä kuolainrenkaalle, vai käykö vielä huonommin. Päädyt pidättämään martingaalilla, joka on ihan kiva olemassa näitä tilanteita varten. Tosin se ei jarruta hevosta yhtään, mutta häiritsee vähän. Ravurin lähestyessä hevonen järkyttyy ja jarruttaa itse. Sitten se loikkaa poikittain puskaan. Onnittelet itseäsi siitä, että kyseessä on ryteikkö, eikä tiheä mäntymetsä. Roikut hevosen kaulassa ja moikkaat rennosti ravimiehelle, joka hymyilee leveästi. Hyvähän siellä on hymyillä kun on molemmat ohjat. Kiipeät alas hevosen selästä ja kävelet maastolenkin loput 7km. Vähän hiki, mutta kaikki elossa.

Entäs nyt?

Jaa? No kokeillaas tätä vielä.

Olet aloittamassa normaalia estetuntiasi. Rata on rakennettu ja tehtävät ihan okei. Verryttelet hevostasi, joka tuntuu kevyeltä ja kuuliaiselta. Teet siirtymisiä ja huomaat, että hevonen astuu hienosti alle ja takapää työskentelee kunnolla. Aloitatte puomeja, joihin osutte täydellisesti. Kurkkaat nopeasti peiliin ja huomaat, että näytät aika hyvältä, istuntasi on toimiva ja kätesi kevyt. Heität raipan pois, koska sitä ei tarvita. Kannuksetkin ovat vain koristeena. Aloitatte jumppasarjaa, joka sujuu, koska hevosesi odottaa aina kun pyydät ja imee esteelle. Kolaustakaan ei kuulu. Jatkatte rataa, ja se sujuu niin hyvin, että opettaja uskaltaa nostaa esteitä. Se ei ole teille ongelma, koska hevonen on täydellisesssä hallinnassa ja saat pidennettyä ja lyhennettyä laukkaa miten haluat. Osaat myös arvioida etäisyydet. Harjoituksen päätteeksi opettaja haluaa ilmoittaa sinut maajoukkuekatsastuksiin. Päivän päätteeksi video hevosestasi on vuotanut nettiin ja Steve Guerdat soittaa. Tarjoaa hevosestasi naurettavat 350 tuhatta. Et todellakaan myy, loukkaannut. Peder Fredricson soittaa ja tarjoaa 100 tuhatta ja lupaa jättää vaimonsa vuoksesi. Sanot okei, mutta että vaimo saa jäädä, koska hänkin on ihana. Sovitte, että muutat Ruotsiin heidän ranchilleen, johon sinulle rakennetaan uusi talo. Saat jatkan hevosesi hoitajana kunnes se kuolee. Hevonen elää 33-vuotiaaksi. Tässä vaiheessa Pederin vaimo on jo kuollut ja avioidutte Pederin kanssa ja perustatte yhdessä hevosten vanhainkodin.

Toimiko tämä? Hyvä.

Voikaa hyvin ja peskää käsiä! Olen varma, että Peder Fredricsonkin pesee.

Tuleva aviomes?