Yhteistyössä St Hippolyt
Kaikenlaista, nykyään. Näin ovat heränneet sanomaan jo eläinlääkäritkin. Vaikea ehkä sanoa onko hevosen allergia- ja vatsahämminkitilanne aina ollut tällainen vai onko niin, että tieto lisääntyy. Who knows. Tilanne on kuitenkin se, että allergioissa löytyy, ja se myös selittää monet vaivat aika helpostikin. Tai sitten ei.
Meillähän kävi niin, että ihmettelin Lennin liiallista lungiutta ja päätin ottaa veret. Samaan syssyyn ymppäsin allergiatestit. Ja niin kuin kerroin, allergialuettelo olikin mittava: vehnä, kaura, oha, maissi, soija ja sinimailanen. Tähän kysyi perushevosihminen, että mitäs hittoa sille sitten syötät?
Noh! Silloin kun Pullukan IBD todettiin, liityin Facebookissa Hevosten IBD -ryhmään. Paras ryhmä ikinä. Siellä löytyy vertaistukea jos vaikka minkälaisten allergioiden ja sietämättömyyksien kavalkaadiin. Itse asiassa lukemalla päivityksiä opin tosi paljon hevosen ruokinnasta.
Kuitenkin tein niin kuin ennenkin: otin yhteyden St Hippolytin ruokintaneuvoja Elena Autioon. Voisin varmastikin selvittää itse miten ja miksi ruokkisin hevostani, mutta jos joku on opiskellut alaa vuosikausia ja sen lisäksi pitänyt omaa tallia, luotan ilolla hänen osaamiseensa.
Heti kun valkeni mitä Lenni EI SAA syödä, soitin Elenalle. APUA: mitä nyt. Uskoisin, että aika monella tuotemerkillä on jo vaihtoehtoja viljattomaan ruokintaan, ja niin on St Hippolytilläkin. Rehuksi valikoitui Glyx-Wiese Mysli, jonka kupeeseen tarjoillaan Alpen Grün Mashia, joka valitettavasti ei ole nuorikolle kovinkaan mieluisa mehu. Voipi olla, että joudumme maustamaan sitä vastedes. (Toisaalta, pikkuheppa ei tajua edes omenien ja porkkanoiden päälle, joten etsintä jätkuu).



Kiinnostava vaihtoehto on myös kivennäinen, joka ei olekaan vanha kunnon Gemüse-Kräuter Mineralen, vaan AGROBS Seniormineral! Voipi kuulostaa hassulta, mutta siinä ei ole mitään Lennille epäsuotuisaa. Lisäksi kysyin luvan saanko antaa Greenmixiä viherpirtelöksi, ja sain. Sitä hän saa litran päivässä, turvotettuna toki.



Kolmevuotiaan kanssahan on kaikki vielä kovin uutta ja jännittävää. Lenni oli jo pikkupoikana todettu ripulihousuksi, joka ripuloi herkästi. Nyt ei ole ainakaan sitä havaittu, joka on varmasti sen ansiota, että mikään ei ärsytä suolta. Lihaksista ei ole vielä tietoakaan ja kylkiluutkin pilkottaa, mutta hevonen on muuten iloinen, pirteä ja kiiltäväkarvainen. Syyskuun alusta käymme Jutilla hammastarkastuksessa, jotta sekin homma saadaan jiiriin. Lenniltä poistettiin sudenhampaat viime syksynä, joten niitä ei ainakaan pitäisi olla.



Kavion kasvu on myös kiinnostava asia! Ruokintahan vaikuttaa siihenkin aika isosti, toki myös hitaasti. Tällä hetkellä meillä on menossa OLEN BIGFOOT -vaihe, joka on kengittäjä Riina Villasen mukaan ihan normaalia nuorison keskuudessa. Kavio on kasvanut lähinnä leveyttä. Se tulee kuulemma pienenemään ympärysmitaltaan ajan kuluessa. Saapa nähdä miten ruokinta vaikuttaa läpyköihin!
Elena ei ole vielä nähnyt Lenniä, mutta uskoisin, että ensi viikolla tilanne muuttuu. Sitten tsekataan heti alkuun a) tämän hetkisen heinämme ravintoarvot, ja b) Lennin hlökohtainen tilanne. Niiden perusteella rakennetaan pikkupojalle setti, jolla jatketaan eloa, kun laidunkausi on päättynyt.
Mitä ja miten Lenni sitten nykyään syö?
Heinää sen minkä pellolta saa nyhdettyä + 6kg säilöä heinättimestä illalla ja yöllä
Glyx-Wiese Müslia 1 + 1 litraa
Greenmixiä (tai Hayline, ei sinimailasta) 1 litra turvotettuna
Agrobs Seniormineral 70 g
Ja sitten tietty yritetään tuputtaa Alpen Grün Mashia, välillä onnistuen. Sitä siis heitetään juomaveteen.
Näillä eväin kohti aikuisuutta nyt! Ja huomenna alkaa koulu: on Maken ohjasajo nro 1.



Viimeisimmät kommentit