Odotellaan radalle pääsyä, EI JÄNNITÄ YHTÄÄN. Kuva: Marianne Hyppönen

Terveisiä keski-ikäisten maasta! Täällä katsellaan tunkkaisten kaksiteholasien läpi maailmaa (kotia), ja odotellaan milloin tulee seuraava hikiaalto. Joutessa pestään pyykkiä ja viedään sitä ulos kuivumaan. En väitä, etteikö se olisi jännittävää ja mukaansatempaavaa, mutta jos esteratsastusta on tarjolla, lähden mukaan. Tänään sitä oli!

Pari viikkoa sitten Lapsi pääsi kokeilemaan hevosemme toimivuutta esteillä. Hän ilahtui Hilpan kyvyistä ja halusi jatkaa esteiden parissa. Onhan se kiva, MUTTA. Toisella kerralla Hilppa sitten näyttikin “true colors”insa ja Lapsi olikin vähän äimänä. Onpa se kimurantti! Niinhän se on, sanoin, enkä todellakaan jatkanut, että “mähän sanoin.”

Johtuiko sitten viimekertaisesta ilottelusta, mutta tällä viikolla Lapsi ei ollut käytettävissä Hilpan estemenoihin, joten läksin itse . “Harmin paikka”, eli siisteintä ikinä! Ilmoittauduin tiistaina rataharkkoihin, jonka mielsin jostain syystä tapahtuvan maneesissa. Tuumasin, että kyllä siellä nyt yksi 80cm rata leiskautetaan. No kas, ratahan oli tietysti ulkona. Siellä ollaan viimeksi hypätty viime syksynä. Down-greidasin siis tasomme astetta alemmas, 60-70-senttiseen, jotta kaikilla olisi turvallinen olo.

Kuva: Iiri Repo

Verkka oli maneesissa. Hilppa hyppäsi verkkaesteet vähän miten sattuu, mutta hyppäsi kuitenkin. Sitten radalle. Samalla kun pilli vihelsi, lähti neito. Ahaa, tämmöinen päivä tänään! Hän paahtoi masu maata viistäen ja hippasen kiemurrellen esteeltä toiselle, toisinaan jokusen askeleen ristilaukkaakin väläytellen.

Tästä kuvasta ajattelin painattaa pussilakanan, kuka haluu? “Se tunne, kun hevonen LÄHTEE.” Kuva: Mari Stendahl-Juvonen

Eteenpäinpyrkimys oli kiva jees, mutta pidätteen saapuessa hän saattoi pahastua ja esim. vaihtaa laukkaa tahi hieman ampaista. Näin kävi esteen nro 7 jälkeen, jolloin eräs lähti vähän lapasesta. Sain erään kiinni, mutta liian myöhään ja myöskin huonoa tietä ratsastaen, joten matka pysähtyi pinkkiin okseriin.

Kuva: Mari Stendahl-Juvonen

 

My bad. Otettiin uudestaan, ja se meni ihan heittämällä.

Niin kuin näkyy! Kuva: Mari Stendahl-Juvonen

 

Kuva: Mari Stendahl-Juvonen

Tehtiin re-start, ja se meni kyllä paria ristilaukkakohtausta lukuun ottamatta hienosti! Tuli erinomaisen hieno fiilinki. Taas alkoi hieman harmittaa, jos Lapsi vie multa esteratsun.

En tiedä teistä, mutta minun mielestäni esteratsastus on paskimmillaankin parasta.

Aah! Kuva: Mari Stendahl-Juvonen