Meidän Hilppa-varsa syntyi 21.4.2015, kaksi viikkoa ennen sunniteltua. Pullukan kaverin oli määrä synnyttää tuolloin, mutta haaveeksi jäi. Pullukka katsoi parhaaksi ponnistaa juuri tuona yönä. Mahtoi tammalle nauru maittaa, kun Hilppa olikin Hilppa eikä Pasi. Synnytys sujui mukisematta ja lapsi oli terve, joskin vähän pieni. Tietty, olihan se ajoissa. Hevosen omistaja ei nukkunut kahteen yöhön. Kreisismi iski.

Synnyin just. Sori, jos vähän huippaa.

Seuraava merkittävä pointti oli ulkoilman kokeminen. Hilppa otti kaikki neljä jalkaa haltuun melko näppärästi.

Kauhun hetkiä koettiin viikkoa myöhemmin, kun Pullukka äityi piehtaroimaan. Se oli Hilpalle vierasta, ja sitä pelotti. Kohta lapsi jo kokeili harjoitusta itsekin.

Paetkaa! Äidit kaatuilevat ympäriinsä!

Noin kuukauden ikäisenä Hilppa pääsi ensimmäistä kertaa vihreälle. Paras ruoka tuli edelleen äidistä, mtta oli ihan jännää maistaa jotain muutakin. Ja ennen kaikkea nauttia normaalista villihevosen arjesta! Ainakin kunnes Tössä haki hepat sisään.

Älkää yrittäkö estää minua! Vain tuuli on nopeampi kuin minä!

Kahden kuukauden ikäisenä Hilppa on päässyt jengiin. Samalla laitumella nokkii neljän perheen jengi, yötä päivää. Äidit ovat pulleita kuin ilmapallot ja lapsilla alkaa kavio vaihtua. Varsan kavio on hassun näköinen kun se vaihtuu uuteen. Jos vanha kaviomateriaali tippuu liian nopeasti pois, on uhkana pukinkavio. Niitä pitää siis tarkkailla. Pienellä vuolulla tilanne saadaan aisoihin.

Äitii! Kato. Kato, äiti! Äitikato!

Pullukka ja Hilppa hengaavat laumansa kanssa laitumella koko kesän. Syksyn tullen tytöt tulevat vielä hetkeksi sisään ja lokakuussa alkaa vierotus. Silloin Pullukka palaa kotiin ja Hilppa jengiytyyy oikein kunnolla.

Tää on MUN PERHE! Hanki oma perhees.