Ratsastan TAKAA ETEEN.

Ai että nousee verenpaine taas. Olen palstalla jos toisellakin käynyt joko katselemassa tai jopa keskustelemassa lukuisista aiheista. Teen sitä siksi, että tykkään keskustella asioista. Monesti opinkin. Mikä siinä sitten on, että aina joltain keskustelijalta puuttuu käsijarru, ja on pakko alkaa mestaroida. Voi että se on raivostuttavaa. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa hevosen vinous. Joku kysyy neuvoja, kaipaa selkeitä ohjeita ratsastusharjoituksiin, tai vaikka maasta käsin harjoitteluun (huom! sitäkin voi tehdä menestyksekkäästi). Sitten joku viisas alkaa kailottaa, että ratsasta sitä suoraan, yhtä paljon oikealla ja vasemmalla puolella. AIJAA? NIINKÖ? Mikä laittaa ihmisen huutamaan itsestäänselvyyksiä, jotka eivät auta mitään, eikä ketään? Miten se auttaa, että syyllistää kysyjää? Senkö perusteella hevonen pelastuu?

Ihan sama kuin joku kyselisi vinkkiä miten taittaisi väsymyksen, joka on riivannut pitkään, ja hänelle neuvottaisiin, että mene nukkumaan. NO IHANKO TOTTA, EIPÄ TULLUT MIELEEN.

Hevosen liikutus ja ruokinta ovat ihanimpia mestaroinnin kohteita. Jos jonkun hevonen on paksu, kehotetaan LIIKUTTAMAAN ENEMMÄN. Justiinsa. Ja sitten kun luettelee kuinka paljon lemmikki paahtaa päivässä, niin LAADUKKAAMPAA LIIKUNTAA. Voi herran tähden, ihan kuin kaikki olisi niin yksinkertaista! Että alan vaan laadukkaammaksi liikuttajaksi! Hevosenomistaminen nouseekin nextille levelille, kun omistat hevosen, mutta sinun pitää ostaa sille ratsastusta, koska ET OLE ITSE TARPEEKSI LAADUKAS. No, kyllähän se hyvää tekee silloin tällöin, mutta haloo.

Ruokinnan kanssa on sama juttu. Väkirehut pois ja mittaa heinän laatu kaikista ilmansuunnista, ikään kuin jokainen paali olisi laadultaan sama. Ja jos se ei riitä, niin mittaa hevosesi kaikki jumalan pitoisuudet, tai se kuolee käsiin HETI. Miten voi olla mahdollista, että niin moni hevonen kuitenkin on TYYTYVÄINEN ja HENGISSÄ, vaikka suuri osa meistä hevosenomistajista on melko keskinkertaisia, ja ruokinnassakin luotamme tallinpitäjän neuvoihin?

Kovasti olen kiitellyt myös peräänantokeskusteluja. Siellä neuvotaan useimmiten, että RATSASTA SITÄ HEVOSTA TAKAA ETEEN. Ok. Nyt kun olen pitkästä aikaa taas ratsastellut monilla erilaisilla ratsuilla, voin ihan kokemuksesta kertoa, että toisilla se onnistuu ja toisilla ei. Eihän kaikki lapsetkaan tottele, jos niille huudetaan. Joku menee suorastaan lukkoon. Tai joku vaan nauraa ja jatkaa pahantekoaan. Lukeeko jengi jotain ohjekirjoja ja vastailee suoraan sieltä, vai missä käytännön haju? Vai onko niin, että IHMISET EIVÄT VAAN OSAA ILMAISTA ITSEÄÄN?

Mitä niin kovasti kaipaisin tähän maahan, on ratsastusmedia, joka kokoisi kaiken kiinnostavan yhteen. Paikka, jossa voisi käydä älyllistä keskustelua netissä (moderoidusti), ja jonka puitteissa toimisi myös ammattilaisremmi, joka vastailisi kysymyksiin. Sieltä löytyisi myös menovinkkipalsta, josta löytyisi kaikki kulmakunnan hevosaiheiset tapahtumat, koska muuten ne vaan menevät aina ohi. Voiko olla niin, että sellainen on vaan liian kallis ja iso projekti näin pieneen maahan? Masentavaa. Kai se on sitten vaan jatkettava bloggaamista 😀