Nämä henkilöt eivät ole hirviöitä nähneetkään! Laatuhenkilöitä.

Juuri kun pääsin äimistelemästä miten joillain talleilla vaan on ankea tunnelma, tulee vastaan erikoisia tarinoita maailmalta. Alan epäillä, että näillä on yhteys. Millaiseksi työ hevosalalla Keski-Euroopassa tekee ihmisen? Menetkö sinne mukavana ja valoisana ja palaat takaisin kyynisenä ilkiönä?

Olen jo pitkään suunnitellut haastattelevani maailmalla olevia tallityöläisiä. Vain osa heistä on KISAHOITAJIA. Suomalainen hevosenhoitaja on maineeltaan erinomainen, mutta liekö syynä se, että meissä asuu valtava määrä sisua ja kyky pitää turpa kiinni. Aina kun olen avannut suuni huippuhevosten hoitajien keskuudessa, heidän suunsa menevät kiinni. Kaikesta puhutaan yleisellä tasolla, ketään ei haukuta tai parjata suoraan. Silti kuulen jatkuvasti ihmeellisiä tarinoita kammottavasta simputtamisesta ja nöyryyttämisestä. Ei kai tie maailman huipulle voi olla niin karmea, että pitää henkisesti/fyysisesti nujertaa kaikki ympärillä olevat?

Vaan niinpä se taitaa olla, että tie huipulle on karu. Muualla maailmassa kilpailu on niin kovaa, että tökeröitäkään keinoja ei kaihdeta. Hyviä ratsastajia on nurkat tulvillaan, mutta oikein hyvät hevoset ovat kortilla. Huippuvalmentajat nousevat asemaan, jossa raha sanelee kaiken. Suuri osa hevosenomistajistakin näkee vain dollareiden keon. Miten ihmisestä tulee hirviö, joka välittää vain rahasta? Formuloiden kohdalla se ei niin haittaa, koska kyseessä on kuitenkin kone. Mutta meillä se on elävä eläin.

Kreiseimpiä tarinoita, mitä olen kuullut, on se, kun eräänä aamuna tallinomistaja herää, ja kauhea määrä tavaraa on kadonnut. Tietokoneita, satuloita jne. Selvästikin yksi tallityöntekijä on ottanut hatkat ja kerännyt ylityökorvaukset mukaansa. Kaupan päälle kyseinen henkilö on tempaissut suihkemaalilla tallin seinään massiivisen kirkkoveneen ja oheen teksti F**CK OFF! Kävi aika selkeästi ilmi, että henkilö ei ollut viihtynyt. Olihan se tietty melko näyttävä ja jonkun mielestä jopa töykeä tapa lähteä, mutta taustalla saattaa olla jonkin asteinen tyytymättömyys. Liekö työtaakka ollut liian suuri? Eivät vissiin tallinpitäjän ja duunarin kemiat kohdanneet? Semmoista se on monessa muussakin työpaikassa, mutta muualla toimintaa sitoo laki. Näissä hommissa se on jostain syystä unohdettu kokonaan. Koko ala on ihan totaalinen villi länsi. Hirveän hyvää tarinaa aiheesta täällä.

Olen kuullut myös hyviä kertomuksia, mutta en riittävän montaa. Yleensä kertoja on itse ollut ihminen, joka ei halua elämäänsä mitään muuta kuin hevoshommia, nukkuu max 5 tuntia yössä vapaallakin ja on ennen kaikkea maailman positiivisin henkilö, jonka kuori on teflonia. Hirveän hyvä horsemanship ja hyvät anturit hevosen kanssa auttavat suojaamaan loukkaantumisilta, joita tulee joka tapauksessa. Ja silti pitää tehdä töitä kuin sekopää, vaikka olisi käsi irti.

Jonkin tapaista järjestäytymistäkin alalla on jo alettu virittää, toivon sille pitkää ikää ja valio-jugurttia. Täältä voi enkunkielen taitoinen löytää hyviä vinkkejäkin!

Laittakaa tarinoita villistä lännestä! Olis kiva lukea kokemuksista.

T. Nimim. Kotimaa foevö