Huono omatunto

Hoitaisit mua edes.

Semmoinen työviikko päällä, ettei täydemmästä väliä! Ajauduin ilokseni tekemään musiikillista tv-ohjelmaa (en laula, pelko pois), ja niitähän tehdään sitten nimittäin kunnolla. Ja ptukeen. Tuloksen näette joskus kesällä. On ollut hirveän kiva tehdä tätä, mutta tuska on kauhea, kun ei kerkiä missään kolossa tallille! Aamusta alkaa ja illalla loppuu tv-hassuttelu. Nukkuakin pitää, muuten sekoilee entistä enemmän ruudussa.

Samaan aikaan pieni hevoseni Hilppa on periaatteessa ihan normaalilla kolmen päivän breikillä, mutta kun neljäs vapaapäivä aukeaa, kriisiydyn. Mitä jos se räjähtää juuri tänään lihavuuteensa? Entä jos se vaan kerta kaikkiaan loppuu koko hevonen, eikä kukaan huomaan? Mitä jos annoin sille huonoja kokemuksia viikonloppuna, ja nyt se märehtii niitä, eikä suostu kohta enää mihinkään? Näin pohtii 50-vuotias ensikasvattaja. Ei varmaan eroa liiemmin ensimmäisen lapsen kasvattamisesta?

Ja koska ”EI” tuntuu välillä olevan itselle hyvinkin vieras sana, olen luonnollisesti luvannut liikuttaa muitakin hevosia. Eikä siinä mitään, kyllä ne sinne mahtuu, mutta sitten pitäisi yhdelle tunnillekin vielä päästä. Sekin taas eri hevosella. Ja kun keksin mille tunnille pääsisin, se onkin täynnä. Niin meuhkasin, että nyt lähtee, ja tässä kuussa olen ollut yhdellä tunnilla. No, helmikuussa sitten senkin edestä!

Pullukastahan ei ole vielä sanottu mitään. Siellä se kasvattaa mahaa, Lappeenrannassa. Kuulin hiljattain, että hän on saanut oman HOITAJAN. En kestä, olen niin liikuttunut. Samalla olen ahdistunut, koska en ehdi ikinä moikkaamaan häntä. Lappeenrantaan saa nimittäin hetken ajaa Espoosta.

Mainitsinko jo koiran? No sehän tuijottaa koko ajan, että äitiäitiäiti, millon tehdään taas sadan kilometrin lenkki? No kuule en tiedä. Onneksi teini-ikäiset lapseni eivät ole YHTÄÄN kiinnostuneita seurastani. Eipähän tarvitse niistä tuntea huono omaatuntoa.

(Tähän voi vielä lisätä niitä, joista ON yhä huono omatunto: auton pesu, kodin siivous, kirpparitavaroiden lajittelu jne.)

Kiitos, pärjään ihan hyvin! T. Hilppa