


Kuinka onnellinen on ihminen, joka saa jalkaansa ja käteensä näin hienot saappaat?
Ja vihdoin HE ovat täällä. Koska eläimiä ei saa inhimillistää, inhimillistän saappaita. Tapasimme ensimmäisen kerran eilen Hipposportissa. Toinen saappaista, Gunvald, oli niin ujo, että sekosi sukkaan ja jumitti vetoketjun. Tilanne saatiin laukaistua ja saapas saatiin turvallisesti jalkaan. Juttelin saappaille koko ajan. Heti sovituksen jälkeen laitoin heidät, Gunvaldin ja Jesperin, takaisin laatikkoon, koska siellä niillä on turvallisin olo.



Gunvaldin ja Jesperin oma laatikko. Kotilaatikko. Boksi.
Kotimatkalle otin heidät etupenkille, jotta näkevät mihin muuttavat. Ne olivat ihan hiljaa koko matkan. Pidin pipoa ja vesipulloa ihan lähellä niitä, jotta kokisivat olonsa kotoisaksi. Ne matkustivat hyvin.



Huom! Kuvaa otettaessa auto ei ollut liikkeellä. Turvavyö toki kiinnitettiin.
Kotona esittelin Gunvaldia ja Jesperiä lapsilleni, ja poikani otti kuvankin. On niin kiva saada uusia perheenjäseniä! Lapseni eivät uskaltaneet enää toivoa uusia, kun olen jo 50 kuitenkin.
Sitten tallille. Gunvald ja Jesper saivat odotella satulahuoneen kulmassa, kunnes olin laittanut Hirven valmiiksi. Sitten sujautin pojat jalkaan. Ihastuksen huudahdukset täyttivät ilman, kun tepsuttelin maneesiin. Hevonen ei ollut huomaavinaankaan uusia saappaitani. Kateellinen.



Tässä vielä kera jalustimein. Miten hyvältä voi ratsastaja näyttää?
Onneksi oli koulutunti, sillä nilkasta taipuminen olisi saattanut aiheuttaa jonkinlaista kipureaktiota, mutta eihän koulusatulassa mitään taivuteta yhtään mihinkään! Näytin NIIN hyvältä hevosen selässä. Kuin palkintona Ope sanoi, että mennään ilman jalustimia koko tunti. Juhuu! Siinä Gunvald ja Jesper sitten tutustuivat hevosen kylkeen täysin vapaasti. Olipa antoisaa!
Ja mikä tärkeintä: KYLLÄ, RATSASTIN PAREMMIN, KOSKA MINULLA OLI HIENOT SAAPPAAT.
Tänä aamuna suoritimme Hilpan kanssa omaa puolituntistamme. En uskaltanut ottaa riskiä, että Gunvald ja Jesper pelästyisivät, joten menin chapseilla. Oli kylmäkin. Jotain ne kuitenkin vaikuttivat, sillä Hilppa meni aika kivasti! Ensimmäistä kertaa onnistuin rentoutumaan laukassa ihan kunnolla. Olipa kivaa!



Tässä kuvassa poseeraan tavalla, jonka minulle opetti ratsastuskaverini Eeva, harrastelijamalli.
Odotan myös tuota ratsastan paremmin -ilmiötä, kun saan upouudet Roecklin hanskat käteen 😁 Oletan minusta kuoriutuvan sillä siunaamalla olympiatason ratsastajan 😂
No hei, Roecklin myötä kädestäsi tulee MAAGINEN!
Ooooh, kyllä ovat kaun…anteeksi komeat. Tuo värikin, kaunein. Oliko neitsytratsastus kivulias? Vaikka mitäs hiertymistä, kun näyttää noin hyvältä!
Itse asiassa ei ollut! Nämä nykysaappaat on sen verran pehmeämmät, että vammoilta vältyttiin. Tosin oltiin ilman jalustimia koko tunti, joten reisiini tuli rakkulat jalustinhihnojen läpistä! Uskomaton tuuri.