Jälkitarkastuksen jälkitarkastuksen jälkitarkastus oli tänään aamulla. Juoksutettiin, näytti kuulemma hyvältä. Ultrattiin. Vammakohdassa (vej hankositeen yläkiinnityskohta) oli yhä arpikudosta, jota jotkut hevoset jättävät, mutta sitä ei haluttaisi. ”Onko liikkunut ihan hyvin?” kysyi eläinlääkäri-Mona ja vastasin joo. Paitsi eilen, sillä toissapäivänä satoi ja tuuli like hell, ja pieni hevoseni PALELI. Ensimmäinen kerta mun elämässä, kun näen hevosen palelevan (tai en nähnyt, mutta kuulin). Selkähän siitä jumiin meni. Eilen ei siis todellakaan kulkenut hyvin, mutta onneksi oltiin maastossa.
No, vielä hetken tutkittuaan Mona sanoi, että ”sähän meet vaan koulua, etkö?” ja minä meinasin pökrätä. EN KYLLÄ MENE. No, nyt menen. Mona ei antanut ihan hirveästi toivoa sille, että etunen kestäisi hyppäämistä. Voihan venäjä. Aloin siinä sitten ääneen miettiä, että pitäiskö laittaa heppa paksuksi, johon Mona sanoi, että ehkä ei. Kannattaa ennemmin liikuttaa vähä vähältä enemmän ja hankkia lihaksia, niin nähdään miten se kestää! Jos nyt laitetaan telakalle, paluu arkeen on vielä haastavampi. Ok.
Kunhan tästä on selvitty, pohditaan mikä voisi jouduttaa hankkarin paranemista. Shockwave mainitaan. Vermosta löytyy shockwave, joten se on vain menemistä vaille hoidettu. Kertalaaki maksaa satasen, ja hoito kannattaa toistaa kolme kertaa. Toivoa saa rahalla!
Sitten siirryttiin selkäpuolelle. Sehän tosiaan on jämähtänyt tuulesta ja sateesta, voi poloa! Enshätään laitoin hälle Back on Track -loimen, joka hoitaa. Eläinlääkäri Lotta Häyrisellä oli kuitenkin tehokkaammat eväät tähän: mesoterapia. Hän kertoi, että hoito rentouttaa selän lihakset kertalaakista. Hoito on hieman akupunktiomainen neulahomma, mutta tässä on monta neulaa vieretytten. Useimmat hevoset pitää kuulemma rauhottaa hoitoa varten, mutta ei meidän pimatsua. Pidin sen porkkanoissa, niin se vain käänteli korvia. Naamasta näki, että vähän kirpasi, mutta porkkana oli tärkeämpi. Hieno Hilppa!
Lihavuuskuntoa pidettiin esimerkillisenä, ja karva kiilsi. Hyvältä näyttää, totesivat elkkulääkärit. No se sentään.
Etenemme siis vanhalla suunnitelmalla: Pullukka tiineeksi Gigolosta, Hilppa ratsastukseen. Ja eihän tässä auta kun tykitellä menemään! Pari päivää saa selkä ottaa lepiä, sitten viiletetään taas.
Elämä jatkuu!
Vesimattokävelyä ja laseria sai oma hevonen hankkareiden yläkiinnityskohdan vaurioihin 6.v sitten. Ei ole tosin esteheppa vaan koulupolle 🙂 Hyvin on kestänyt normaalia treeniä ja nyt täyttää 20.v. Hiljaa hyvä tulee!
eläinlääkäri oli eri mieltä hoitomuodoista, mutta parempaa kohti enivei!
Tsemppitervehdys koulutielle! Asioiden laidat ovat joskus toiset kuin mitä on aatellu…
aika useinkin, mutta tämmöstähän tämä näiden kanssa on!
Aina ei mene juuri kuin haaveilee, mutta hyvää voi seurata silti erilaisista asioista. Joskus tulee jopa parempaa yllätyksenä, kun antaa elämän vaan viedä.
KOSKAAN ei mene niin kuin haaveilee, sanon minä, vaan menee niin kuin menee!
Equitronia hoidoksi hevoselle ja palvelusväelle tsemppiä!
mikäs se on?
https://skriding.com/equitron
Miten niin ’pelkkä’ kouluhevonen 🙁
siten niin, että hevosen piti olla allround, myös kenttäesteitä. jos se ei veny kaikkeen, se on pelkkä koulu.
Harmittaahan tuo, ja ymmärrän allround homman.. ❤️
hoida rauhassa kinttu kuntoon ja liikuta järkevästi ensi kevääseen ja sit kantavaksi 🙂.
Sen verran hoitomuotoihin.. yhdelle toimii yksi ja toiselle toinen.. 👍
Ja seisottamalla ei vammat parane.
juu, ei ole seisotettu missään vaiheessa, enkä aio sitä tehdäkään.
Miten niin pelkkä koulu? Kai olet lukenut miteen Kyrasta tili kouiuratsastaja? Kasperin jalat eivät kestäneet hyppäämistä !
Tsemppiä! Kyllähän se kirpasee jos esteet ja kenttä kiinnostaa. Kaikki ei vaan saa kiksejä koulunväännöstä. Varmaan menee hetkinen sulatellessa.
no, ainahan voi hypellä jollain toisella.
Minusta, vannoutuneesta maastoratsastajasta, tuli koulutuuppari, kun ostin oman kuuman pikkutamman. Maastoilu on sen kanssa välillä yhtä tuskaa 🙂
oho! hienoa.
Tsemppiä, kouluratsastuskin on ihan kivaa eikä aina ollenkaan niin vaarallista kuin esteet. Ja onneksi siellä on sitten estevarsoja tulossa lisää! Sitäpaitsi, meidän esteratsulla meni hankkari ja se siirtyi kouluratsastukseen sen takia kun estekisoista tuli aina puomi ja koulukisoista aina ruusuke, jalka olis kestäny kyllä. Hyvällä lihaskunnolla pääsee kyllä pitkälle, ja ehkä jopa niille esteille. Hilppahan on tommonen pieni ja kompakti, luulis sen nyt kestävän pikkuesteitä vielä ihan mainiosti, kun vaan muuten rakentaa kuntoa ja järkevästi treenaa!
AI EI VAARALLISTA! Luepa tän päivän postaus!