Mä sanon teille: internet on yks helvetin suo. Hyvä kun vessassa ehtii käydä, kun pitäis olla taas päivittämässä yhtä ja toista hommaa, jotta pääsee omalle blogilleen. On tää kans! OLEN BOOMERI. Nyt asia on kuitenkin hallinnassa. Hetken.

No mutta, siirtykäämme mukavampiin, eli iättömiin asioihin. Lenni-hevosen kanssa on kaikki ok. On käyty seikkailemassakin, mentiin oikein traikun kanssa Järvenpäähän Ainoon tutustumaan esteisiin muualla kuin kotona. Oli Juho Norilon kanssa sovittu, että otetaan parit loikat siellä.

Läksimme omalta tallilta kympin korvilla, minä, Lapsi ja hevonen. Osat ovat vaihtuneet: Lapsi oli tällä kertaa groomina ja minä ratsastajana. Ja mikä hauskinta – molemmille se oli ok! Näinkin voi tehdä.

Ainon kentällä oli edelleen pystyssä viikonlopun esterata, joten puomien nosteluun ei tarvinnut ryhtyä. Päästettiin heppa ulos kopista typötyhjällä parkkipaikalla ja alettiin satuloida. Hevonen oli tietysti hieman äimänä, mutta osasi käyttäytyä. Saimme vehkeet sille niskaan. Tässä vaiheessa kello oli jo 11, joten ihmeteltiin hieman miksei Juhoa näy. No, kai se kohta tulee, mietittiin, ja Lapsi meni taluttelemaan hevosta areenalle. Meikä etsi vessan ja kävi hätiksellä. Palattuani areenalle ei maestroa edelleenkään näkynyt missään. No, mietittiin lapsen kanssa, onhan sitä ennenkin hypelty ja ryhdyttiin hommiin. Tässä vaiheessa oli toki yritetty soittaakin opelle.

Radalla oli kivasti parin kavaletin puoliympyrä, joten aloiteltiin sillä, ja ensihaparoinnin jälkeen asiat menivät vallan kivasti. Sitten siirryttiin pystyihin ja kohta jo oltiin okserin kimpussa. Ensimmäiset lähestymiset olivat epävarmoja, mutta kannustuksellani niistä selvittiin. Ainoastaan yhden esteen kohdalla kauhu oli liian suuri, ohi mentiin. Se oli valkovihreä ja keskellä oli joku teline. Ehei, tuumasi Lenni. Sitten laskettiin este ja otettiin teline pois. Onnistuu! Kohta jo nostettiin este takaisin mittaansa ja yli mentiin.

Summa summarum: ylitettiin varsin kiltisti kaikki halutut aidat ja ja tehtiin niin kuin oltiin sovittu. Kivaa!

Yksi pieni mutta tässä tarinassa on. Norilo eli valkku soitti, kun oltiin kotimatkalla. Kävi ilmi, että hän oli kuvitellut, että kyseessä on seuraava viikko, niin kuin oli joskus aiemmin ehdottanutkin. Hups. Tämmöistä sattuu!

Seuraava Juhon reeni on sitten viikon päästä omalla tallilla. Harjoituskisapäivä on lyöty lukkoon, se on 18.6. Missä? Sitä en paljasta 😀

AIJOO! pohdin noin 20 vuotta ostaisko trailerin. Nyt sen ostin! Tervetuloa perheeseen Ilpo Williams, puolentoista hevosen koppi! Vuosimalli 2021, aevan jumalainen vehje. Kohta mennään!