Olipahan vuosi! Kavioliitto on noussut menneen vuoden myötä aivan omiin sfääreihinsä. Teitä eli meitä on nyt Facebook-tykkääjinä jo yli 10 tuhatta. Kavioliittoleirit polkaistiin käyntiin, ja näin kolmen reissun jälkeen voin todeta, että paras idea ikinä. Ensimmäinen Kavioliittoleiri tehtiin keväällä Unkariin, toinen kesällä Keiteleelle ja kolmas taas syssyllä Unkariin. Vai voiko marraskuuta sanoa syksyksi? Unkarissa oli kaikesta huolimatta +15 astetta lämmintä ja me köllöteltiin aurinkotuoleissa. Aivan parasta. Brad Pitt muisti minut, tietenkin. Reissujen teko jatkuu!
Nyt voisin summata koko vuoden ihan kuukausi kerrallaan.
TAMMIKUU
Brasil ja Xenon ja ihmisiä. Kuva: Terhi Paavola
Tässä kuussa keskusteltiin raipankäytöstä. Taisi olla se hetki, kun maajoukkuereeneissä syntyi jupakka raipan käytöstä. Pohdin sitä myös postauksen verran, mutta en jäänyt siihen makaamaan, niin kuin moni teki. Tammikuulle osui myös Working Equitation -tapahtuma Ratsastuskeskus Ainossa. Uusi laji aukesi monelle kertaheitolla!
HELMIKUU
Tangokuningatar, Pullukka, äite ja Markus.
Helmikuussa vein työtoverini radiosta tallille, ja laitoin kaikki halukkaat hevosen selkään. Kaverit olivat niin tohkeissaa, etteivät puhuneet viikkoihin muusta kuin Pullukasta. Piipahduksesta virisi myös vekkuli postaus, johon kokosin yleisiä väärinymmärryksiä hevosista. Melko hilpeää kamaa kaiken kaikkiaan!
MAALISKUU
Maaliskuussa poniäitiys sai minut avautumaan, eikä vähiten siksi, että olen itse juuri sellainen. Hilpan irtohypyttely pääsi kunnolla käyntiin ja Kyvyt esiin alkoi häämöttää. Kouluratsastuksesta keskusteltiin sillä kulmalla, että pelkäävätkö kouluratsastajat hevosiaan. Se oli muuten suosittu aihe, hyvässä ja pahassa!
HUHTIKUU
Ooh, tässä kuussa aiheutettiin pahennusta ihan kunnolla, kun kisareissun melskeessä sattui koira synnyttämään autoon. Hirveä haloo. Nyt voin paljastaa, että sekä äiti, että lapset ovat kaikki ihan kunnossa. Olleet siis koko ajan.
Ollenkaan yhtä suurta haloota ei aiheuttanut Hilpan Kyvyt esiin -keikka, vaikka olisi ollut syytä. Hilppa nimittäin käyttäytyi hyvin ja oli kaunis, vaikkakin pieni ja vähän ujo. Joten se siitä sitten, kai.
TOUKOKUU
Koko jengi huusi kerää jätkä luusi.
Uujeah, vihdoin se koitti: maailmankaikkeuden ensimmäinen Kavioliittoleiri! Unkarissa hosuttiin porukalla muutama päivä, ja jestas, että oli hyvä reissu. Aivan ikimuistoinen! Samassa kuussa löimme lapsen kanssa lukkoon, että kyllä, Amateur Tour kutsuu Pullukkaa ja lasta. Tähtäimenä oli päästä Horse Show’hun asti. Lopputuloksesta viis!
KESÄKUU
Up to heaven. Kuva:Nea Levonius
Meikä joutui yllätysreissulle Filippiineille, siellä kuvattiin Selviytyjät-sarjaa. Koko viisi viikkoa, jonka siellä luuhasin, lapsi hoiti Pullukkaa esimerkillisesti, ja nappasi parit ruusukkeetkin siinä ohessa. Respect!
HEINÄKUU
Pariskunta. Kuva: Aila Roivainen
Meinasi elämä lipsahtaa liian ihanaksi! Kavioliittoleiri numero 2 järjestettiin Suomen Keiteleellä, ja se oli parasta mitä tämä maa voi tarjota. Etelästä lähteneeseen ruokakuntaamme kuuluivat lapsi, lapsen kaveri Aimo Helge (nimi muutettu), sekä Pullukka ja poikakaveri. Matka sujui hienosti, kiitos Land Roverin, jonka saimme lainaksi Horse Showlta. Keiteleellä meitä helli Wanhan Koulun Tallin porukka ja nippu parhaita leiriläisiä.
ELOKUU
Tämmöset ku ois saanu!
Tässä kuussa Horse Show alkoi jo häämöttää, ja se tiesi kiirettä minulle ja jännitystä Pullukalle ja lapselle. Kavioliitossa käytiin myös keskustelua siitä, onko helppo C kouluratsastusta vaiko eikö. Menneiden vuosikymmenien ratsastusmuoti herätti myös keskustelua, koska onhan se kuumaa. Tein myös omalla FB-sivullani kyselyn millaisia mielikuvia herättää Horse Show. Vastaukset olivat viihdyttäviä.
SYYSKUU
Pullukan Horse Show -kunto alkoi olla jo hiomista vaille valmis. Laihdutusurakka oli jo hyvällä mallilla, eikä kunnostakaan tarvinnut valittaa. Jännitys oli hirveä. Ypäjän semifinaaleista selvittiin rimaa hipoen, vaikka ensimmäisenä päivänä sijoituttiinkin 9. sijalle. Viikonloppu oli ns. kiihkeä. Horse Show’hun pääseminen varmistui! JUHUU!
LOKAKUU
Kattokaa ny!Kuva: Roosa Roth
Eihän tähän kuuhun oikein muuta mahtunut, kun Horse Showta vaan. Emme olisi ikinä voinut uskoa, että Horse Show’n kisaviikko menisi niin hienosti. Ensimmäisenä päivänä niukka nolla-nolla(4.sija), toisena kirkas nolla-nolla(3.sija). MITÄ HELV? Meidän pötkylät MENI FINAALIIN! Kuolin, monta kertaa. Finaalissa hevosparka oli jo liian piipussa, mutta väliäkös sillä. Saatiin enemmän kuin ikinä osattiin toivoa!
MARRASKUU
Luonto kiittää luonnonystävää!
Pullukka sai ansaitun lomansa, meikä pääsi vieraan selkään. Olipa hauskaa! Etenkin kun kyseessä oli Anniinan Ruuhkavuosihevonen eli Päde. Pieni ja kerrassaan sievä kaveri. Ja niin mukava ratsastaa! Oli ilo ja kunnia tutustua hevoseen, jota olen etsinyt metsästä puolitoista vuorokautta. Tässä kuussa summattiin myös elettyä elämää Pullukan kanssa. Kuusi vuotta tuli täyteen kavioliittoa. Kavioliittoleiri numero 3 suoritettiin Unkarissa, ja taas oli maha kipeänä naurusta. Ihan huima matka.
JOULUKUU
Kanttarellitytöt.
Hilppa todettiin lihavaksi ja niin myös äitinsä. Aloitimme molempien kuntokuurit. Joulun korvalla Pullukka ja lapsi esiintyivät niin hienosti kanttarellissa, että liikutuin. Kaiken kaikkiaan vuosi oli saakelin hieno. Lisää tällaisia, mutta pikkusen enemmän rahaa, jota voi näihin käyttää, kiitos!
Verratonta uutta vuotta kaikille kavioliittolaisille! Olkoon kaviokoukkunne tukeva tänäkin vuonna. Bottoms up!
Viimeisimmät kommentit