Ahaa, siellä jo ihmetelläänkin, että miten näyttää niin oudolta tuo teksti? Aivan oikein! Vanha mäkki kuoli, ja tämä on uusi, millä nyt kirjoitan. AIVAN eri meininki. Kävin myös konsultilla, joka neuvoi miten tätä blogia tulisi kehittää. En yhtään tajunnut, kun hän puhui blogin ulkonäön kehittämisestä. Siis mitä.
Myös hevosen vatsa on kehittynyt. Onko hyvin vaikea sanoa kasvaako Pasi siellä kovaa vauhtia, koska maha on niin iso. Minäkin hellästi kuuntelin masua ihan väärästä paikasta, kunnes ohjattiin, että se varsa on kylläkin tuolla. Ok. Nooo, Pasin äiti voi kuitenkin hyvin, oli se varsa sitten vaikka kaviossa.
Jouluaattona ja joulupäivänä jätin eläimen heitteille. En uhrannut ajatustakaan hevoselle, koska itselläni oli liian kiire ahtaa paljon ruokaa ääntä kohti. Nytpähän tietää miltä se tuntuu, kun toinen ajattelee vain ruokaa. Sille tuli varmaan tosi paha mieli. Kostoksi vielä mentiinkin sitten jälkikasvun kanssa heti joulun perään intoa puhkuen tallille. Rakensin omin pikku kätösin ”valjaat” juoksutusvyöstä ja sivuohjista. Niihin kiinnitettiin liinat, ja kah! Pulkkaralli saattoi alkaa. Lapsi pulkkaan, äiti kysyvän hevosen selkään ja kantapäätä kylkeen. Ongelmaksi muodostui uutukainen asukkaamme, australianpaimenkoira Bibsa, joka meni harrastuksesta täysin raiteiltaan. Hän koki tilanteen uhkaavaksi ja hyökki pulkan kimppuun. Paikoin koira ryntäsi hevon vierelle rähjäämään. Neuvoin pulkassa istuvaa lasta huitomaan koiraa raipalla, mutta sepä olikin hänestä kiva juttu. Sitten haukkailtiinkin sekä pulkkaa, että raippaa. Moisesta käytöksestä voi tietyissä piireissä joutua autoon istumaan.
Ihmisten ja hevosen mielestä pulkkakeissi oli jees, koiria jurppi. Ratkaisu: koirat autoon. Ensi kerralla otamme askeleen 2: suxet. Ensi kerralla pelaamme myös varmaan päälle ja myymme koirat eniten tarjoavalle. Tämä siis jos talvi ei ole vielä loppunut.
Kehittynyt on myös kisajärjestelmä, näemmä. Lueskelin sitä ”kiinnostuneena” Hippoksesta, mutta en oikein tajunnut. Sitten luin uudestaan, enkä tajunnut vieläkään. Mikä siis muuttuu, jos aiempi luokitus on vaikkapa A-B-C-D ja nyt se on 1-2-3-4? Ai että voi ihminen olla yksinkertae! Mutta mukava.
Kävin postilaatikolla ensimmäisen kerran viikkoon. Ehkä. En nimittäin tiedä mikä päivä nyt on. Postilaatikossa lojui astutustodistus ja joulukortti Pasin isältä! Mä arvasin, että se oli oikeaa rakkautta! Pasin isä on nuori (Lissabon), mutta ei se välttämättä ole onnen tiellä. Ihan hyvinhän ne pärjää muutkin, esim. Mikael Jungner ja hänen 23v nuorempi kissansa. Pasin äiti on kuitenkin vain 11 vuotta miestään vanhempi.
No niin, nyt väsy käsi. Pakko saada suklaata. Moi.
Viimeisimmät kommentit