Tuleva kisapari? Jää nähtäväksi!

Kiitos hyvin pyyhkii! Jos ei lasketa tulonmenetyksiä ja jatkuvaa pohdintaa siitä miten a) säilyn terveenä, ja b) keksin tulonlähteitä, jotka eivät ole riippuvaisia koronasta. Itse en ole ajatellut (ainakaan vielä) lähteä hakemaan Kiinasta maskeja tai hengityskoneita eteenpäin myytäväksi. Siihen hommaan voi näemmä ryhtyä ihan kuka vaan, joko te muut olette lähteneet sille linjalle? Jakakaa ihmeessä kokemuksenne!

Minun maailmani on supistunut entisestään, jos se nyt voi enää supistua. Hilpan etunen oli hieman turvokkeessa muutaman päivän ja keskityin hoitamaan sitä kuntoon. Konstini olivat: kylmäys, lepo, tulehduskipulääke. Tulos: kuiva etunen. Kiitämme: lääketiedettä ja sen harjoittajia. Vielä vaivaa: omistajan tenniskyynärpää.

Täällä sitä uhmataan hirviä/peuroja/susia/karhuja!

Eilen uskaltauduin maastokävelylle oikein seljästä käsin. Muina mummoina vedeltiin reilun tunnin kiipeilyrupeama ja oltiin hiton onnellisia. Linnut lauloi niin kovaa, että melkein huusin yhteen lehtoon, että hei, oikeesti ei sais kerääntyä noin isolla porukalla, mutta ajattelin, että katson sormien läpi sittenkin. Laulakoot, kun osaavat! Me keskityttiin olemaan iloisia siitä, että Pimpernelli saa tassutella kaikilla neljällä jalalla, satula selässä ja rouva siellä kahareisin. Tai niin kuin Wegelius asian ilmaisi: ei ratsastusta, mutta jalat kahden puolen hevosta. Se on hyvä alku!

Tänään kävin taas vieraissa ratsastamassa harmaalla ystävälläni. Ai että se on kyllä ihastuttava! Ihmettelen suuresti, jos jostain EI tule sopivaa rahasummaa, joka mahdollistaa sen, että ostan kyseisen hevosen. (Mikäs puheenvuoro tämä oli? Eihän se ole edes myytävänä, aivan järjetön ajatus, eihän mulla ole varaa kahteen jne.)

Siinä selvästikin jotain tusataan Harmaan kanssa touhukkaana.

Ja sitten takaisin omaan ratsuun. Lapsen vuoro oli tänään verrytellä Hilpan kanssa. Ensin käveltiin koko porukka ulkona ja sitten ratsukko meni maneesiin. Ravivaiheessa kaikki oli vielä saumatonta, mutta annas olla, kun vasen laukka lähti liikenteeseen. Lapsenikin pääsi kokemaan nuoren hevosen riemua! Pienet lähdöt ja siihen päälle pukit, ai että miten kiva, etten ollut itse selässä. Hyvin pysyi lapsi! Vasen laukka tuntuu edelleen olevan ikävähkö. Pitänee harjoitella sitä enemmän. Huomenna meidän tallilla on rataharjoitukset, johon emme osallistu, vaan menemme maastoon keräämään voimia ja sulattamaan rasvaa. Sitä vaikuttaisi olevan ns. tarpeeksi.

Kavioliitto-podcast etenee! Nyt paljastan, että parini kyseisessä verbaali-iloittelussa on kouluratsastaja ja valmentaja Teemu Ahtee, eli tutummin Ahteemu. Itse edustan maamme laajaa tädistöä ja jos on pakko valita, niin esteitä. Puheenaiheemme liikkuvat kaikessa mitä lajin parissa eteen tulee. Heti kun 1. jakso on ulkona, paljastan missä. Ai että, tämä on parasta mitä voi tehdä ilman kypärää!

Nuo värikkäät persoonat turvallisissa kypärissään! Kavioliitto-podcast by Teemu ja Katja. Kuvan hevosta ei vahingoitettu.