Yhteistyössä HORSEXPLORE
Oltiin täällä.
Kyllä, olen kertonut Puolan-reissuista ennenkin! Ja siihen on syynsä: menen sinne mitä mieluimmin uudestaan. Tänä keväänä oli taas Puolan paikka. Yritän nyt selostaa mahdollisimman selkeästi millainen paikka ja on, ja mitä siltä uskaltaa odottaa.


LÄHTÖ
Jos et ihan erikseen tykkää istuskella lentokentillä, niin matkusta Gdanskiin sesonkina. Sesonki alkaa kaiketi toukokuussa. Tämä siksi, että mennessä lensimme Varsovan kautta Gdanskiin, koska suoraa lentoa ei saanut. Kentältä vielä körötellään auton kyydissä kohteeseen pari tuntia, joten istumaan pääsee kyllä.



SAAPUMINEN KOHTEESEEN
Instant pyörtyminen. Paikka on TODELLA KAUNIS. Hevosia on joka paikka väärällään, sillä niitä myös kasvatetaan. Paikassa on ratsujen lisäksi myös vaunuhevosia, sellaisia superkauniita mustia tupsujalkoja. Ja VARSOJA!
Me ihmiset asumme joko ykkösissä tai kakkosissa LINNASSA tai päärakennuksessa, joka ei hirveämmin linnalle häviä. Päärakennuksessa on myös ravintola, josta saa asioita. Huoneissa on televisiot, mutta yhteistä tv-tilaa ei ole, paitsi lasten leikkihuoneessa. Niinpä päädyimme viime vuoden reissulla sinne katselemaan Euroviisuja. Pallomereen.



RUOKA
Ruoka on NIIN JUMALAISEN HYVÄÄ, ja sitä on NIIN PALJON, että ratsastaminen meinaa unohtua. Lähtisin tänne ihan pelkästään syömäänkin. Hintaan kuuluu kolmen ruokalajin lounas ja päivällinen. Jälkiruoka vie lopullisesti tajunnan pois. Alkoholista ja virvokkeista joutuu maksamaan vähäpätöisen summan.



TILUKSET
Paikassa on erittäin moderni maneesi ja iso kenttä. Myös derbykenttä löytyy. Maastoesteillekin pääsee, jos ei ole märkää. Maastot ovat niin kauniit, että taas kirveltää silmää. Laukkabaanoja on joka paikassa, ja NIITÄ KÄYTETÄÄN. HUOM! Alkukeväästä hevoset ovat aika freshejä verrattuna toukokuun puoleen väliin. Pukittelua esiintyy.



OPETUS
Kaikkia lajeja pääsee harrastamaan, koulua, esteitä ja maastoilua. Tyyli on hieman erilainen kuin meillä, hevosten ohjastuntuman pitää olla hyvin kevyt. Jos otat ns. ohjat käteen, kaveri katselee yläkautta silmiin. Näitä on ratsastettu jalalla. Patrycja on nuori ja iloinen ope, mutta ei ehkä ihan jaksa mennä syvälle isoimpiin ongelmiin. Ihan aloittelijan ei siis ehkä kannata matkustaa tänne asti. Kaiken kaikkiaan Patu on superkiva, ja tarvittaessa hyppää selkään ja näyttää miten.









HEPAT
Hepat ovat pääsääntöisesti vallan kivoja allround-hevosia. Auttaa, jos on itse taitava. Vähemmän taitavakin pärjää ihan hyvin. Vaarallisuutta ei näissä hevosissa ole, jos ei itse pelkää. Se mainitsemani freshiys näkyi tosiaan maastossa pienenä riemuna. Jokainen hevonen hyppää pätevästi, metri ei ole este eikä mikään suurelle osalle hevosista. Hevosia on iso lössi, ja niitä pyöritetään fiksusti laitumelle ja takaisin. Useimmat hevoset ovat yöt ulkona, joten turvottelua ei ilmene kintuissa.



LOPPULAUSELMA
Olen käynyt Portugalissa, Unkarissa, Irlannissa ja Puolassa ratsastamassa, ja tykkään näistä Puolasta eniten. Ehkä siksi, että hevoset eivät ole liian hienoja (etten tunne itseäni ääliöksi) ja meininki on rento ja kiva. Ja SE RUOKA! Puitteet ovat aivan kerta kaikkisen upeat ja ihminen viihtyy. Ja mikä kivointa: pääsee hyppäämään! Tällaisia paikkoja, jotaka eivät ole erityisen kalliita, ei ole kasoiksi asti. Annan 5/5.






Ainoo kysymys, millon uudestaan?
Varmaan keväällä taas!
Kiitos – aivan upea kuvaus hienosta kohteesta!
Hienoinen ratsastusmatkakuume nousi kyllä… Mutta sehän ratkeaa sillä että varaa matkan!
Se on justiinsa näin!
Toi olis niin ihanaa mutta oon vellihousu enkä mä uskalla jos ne on pukkipeppuja…
No mut ne on sitä vaan maastossa!