Ohhoh, aika paljon on ehtinyt vettä virrata Jangtse-joessa kun viimeksi kirjoitin. Sorit siittä!

Sillä aikaa olen piipahtanut ihan oikeasti katsomassa hevosiani Keiteleellä ja Suonenjoella. Keiteleellä oli vastassa upouusi synnyttäjien osasto, jossa on kaksi varsomiskarsinaa eikä muuta. Seinän takana tuttavallisia lampaita. Täydellistä!

Pääsiäisenä Hilpalla oli vielä viikon verran matkaa h-hetkeen, mutta kyllä meno oli aika hidasta ja empivää jo, paitsi silloin, kun piti uhitella samassa jengissä hengaavalle suomenhevostammalle. Lyytsä on selvästikin Hilpan BFF, mutta muut on ihan tyhmiä.

Hilpalta oli otettu kengät jo pois, tietysti, koska varsa tulee, mutta hittovie talvi teki kambäkin. Sen johdosta jää söi Hilpan kaviot niin nysiksi, että Hilppa tilasi minulta bootsit. Tutkin internetiä ja havaitsin, että Horzesta löytyy! Kiva. Ajelinkin sinne sitten kesken isohkon työhomman ja vielä ruuhkassa. Päästyäni perille kävi ilmi, että HORZE ON IHAN ERI ASIA KUIN NETTIKAUPPA, EIKÄ SIELLÄ OLE MITÄÄN BOOTSEJA. Voi nyt saatana, totesin, ja soitin kaverilleni, joka on töissä Suomen ratsutarvikkeessa. Tämä kauppa on ihan lähellä Horzea, mutta noin 50 kertaa pienempi liike. Ja arvatkaa: SIELLÄPÄ OLI! Ei kun töppöset matkaan ja maaseudulle.

Perillä saatiin Hilpalle etusiin töppöset, jotta hänen oli helpompi kulkea.

Seuraavana päivänä kävin katsomassa Pullukkaa Suonenjoella. Hän oli tarhassa ja näytti TODELLA hyvinvoivalta! Pullukkahan kääntyi nyt 22, joten se ei ole lainkaan itsestäänselvää. Siitä matkasin vielä Poppanaa ja Pääluottamusmiestä katsomaan Jaanan luo. Poppana oli jo esikuorittu Kyvyt esiin-menoja varten, ja se näytti ihan aikuiselta. Säkäkin oli jo 164! Pääluottamusmies eli Pääkkönen sen sijaan oli surullinen ilmestys. Nuori 5-vuotias ori oli kiihdyksissään heittänyt kinttunsa oven päälle ja tuhonnut hieman etujalkojen jänteitä. Kisakausi oli juuri alkamassa ja siihen jäi. Nyt Pääkkönen keskittyy paranemaan kuutisen viikkoa, jonka jälkeen kuntoutus voi (ehkä) alkaa. Voimia!

Suora leikkaus tähän viikkoon: Poppanan irtohyppäsi Kyvyt esiin -meiningeissä ekan kerran ja oli tosi hyvä! Seuraava, eli oikea koitos on toukokuun alussa.

Hilpan askel taas alkoi hidastua entisestään ja laskettu aika, 19.4. meni jo. Sehän tarkoittaa oria. Viime yönä sitten kävi näin: käytiin Göstan kanssa nukkumaan (koira) noin klo 23, mutta jostain syystä heräsin klo 00.37. Katsoin siinä herätessäni kännykästä kelloa ja samalla toki varsomiskameraa. AHAA! TÄÄLLÄHÄN SYNNYTETÄÄN! Soitin heti Annelle, jonka pipo siellä kuvissa jo vilahtikin. Kyllä, varsa syntyi ja voi hyvin! Tamma on aika kuitti. Sen näin. Hilppa makasi ketarat suorana, eikä liikkunut. Pelästyin vähän. Noin puolen tunnin kuluttua Hilppa alkoi liikkua ja tutkia varsaa makuultaan. Tässä vaiheessa varsa oli jo yrittänyt pystyyn. Yritti kuulemma pystyyn ekan kerran jo, kun oli vielä PUSSISSA.

Lopulta asiat loksahtivat paikoilleen, ja Hilppa nousi seisomaan ja varsa löysi tissin. Elämälle kiitos!

Aamulla läksimme Göstan kanssa (koira) ajamaan Lahteen, jossa Gösta osallistui koiranäyttelyyn, ja voitti rotunsa parhaan jäbän POKAALIN.

WHAT A DAY, WHAT A SHOW!

Ja ai joo: se on poika. Nimeltään Heavenly Hunk eli HANNU.