Kaupallinen yhteistyö: BACK ON TRACK

Kesä tulee! Ja niin myös kisat, maastoesteily ja villit laukat Suomen kesässä. Jokainen ratsastaja tietää, että kun mennään kovaa, voi sattuakin kovaa. Jostain syystä vielä on epäselvää miksi kentällä tasaisella ratsastamista ei pidetä minkäänlaisena uhkana. Se on nimittäin fakta, että onnettomuuksia sattuu ihan joka paikassa. Ystäväni Viivi sen tietää. Kerrataanpa Viivin tarina viime vuodelta.

Viivi oli maastoillut kävellen tutun hevosen kanssa ja kaikki oli mennyt hienosti. Hevonen oli muutenkin täyspäisenä pidetty eläin. Jostain syystä kuitenkin lähestyessään tallin pihaa se pysähtyi, eikä halunnut enää edetä. Tallin ovi jo melkein näkyi. Hetkosen Viivi kannusti hevosta, että menes nyt, mutta ei. Sitten Viivi ajatteli, että taidanpa tulla alas ja taluttaa hevosen talliin, kun on kerran nyt niin ihmeellisen vaikeaa. Välittömästi kyseisen ajatuksen jälkeen hevonen nousi pystyyn kuin kynttilä, ja kaatui selälleen. Viivi jäi hevosen ja satulan alle. Turvaliiviä ei ollut. Tässähän vaan lampsittiin tutun hevosen kanssa tasaisella. Satulan korkea takakaari osui pahasti. Moni muukin osui pahasti, sillä tulos oli tämä:

• viisi kylkiluuta murtunut
• ruhjeita keuhkoissa, pernassa ja vatsa-aortan viereisessä kudoksessa
• kaulavaltimovamma, jonka takia tuli akuutti veritulppariski (Marevan-verenohennuslääkekuuri)
• toinen reisi jäi pahasti alle, oli pitkään tönkkö puujalka
• keskivartalon lihakset menivät kokonaan kramppiin

Tässä oli siis kyse kouluhevosesta, joka ei ollut mikään villihevonen. Mistään ei myöskään hypännyt eteen mitään pelottavaa. Miksi hevonen reagoi niin kuin reagoi, on yhä mysteeri. Näin se kuitenkin teki.

Nyt on kulunut vuosi siitä, kun Viivi jäi hevosen alle. Hän pääsi takaisin hevosen selkään uudestaan vasta noin kuukausi sitten. Melko kauan oli ratsastus kokonaan kielletty, mutta myös pelko kaihersi. Sen Viivi kuitenkin päätti, että kun selkään noustaan taas, se tehdään turvaliivi päällä.

Viivi on kolmekymppinen, ja harrastanut ratsastusta parikymmentä vuotta. Vasta jouduttuaan onnettomuuteen, hänelle tuli mieleen, että turvaliivi voisi olla hyvä esine. Aiemmin sitä on pitänyt itsestäänselvyytenä vain maastoesteillä. Valitettavan moni ajattelee samoin. Itse kuulun samaan ryhmään. Onnettomuuksia ei oteta vakavasti, ennen kuin omalle kohdalle sattuu.

Kysyin yleislääketieteen erikoislääkäri Hanna Raustelta miltä kaikilta vammoilta voi säästyä, jos käyttää niskan suojaavaa paukkuliiviä.

”Sellainen liivi suojaa hyvin rintakehän vammoilta, jotka voivat olla vakaviakin. Esimerkiksi katkennut kylkiluu voi puhkaista keuhkon, josta seuraa ilmarinta, joka voi pahimmillaan olla kriittinenkin tila. Rintalastakin voi painua ja aiheuttaa vakavia vammoja. Rintakehä suojaa kaikkia sisäelimiä, sillä nehän voivat revetä, jos niihin kohdistuu kova isku. Kovasta iskusta voi tulla myös sydänpysähdys, ja paukkuliivi vaimentaa iskua. Kaiken kaikkiaan ratsastusvammat lukeutuvat korkeaenergisten vammojen piiriin, niihin suhtaudutaan aina suurella vakavuudella.”

Back on Trackin Air Vest -paukkuliivi suojaa myös kaularankaa. ”Kaularangan murtuma ja neliraajahalvaus ovat myös mahdollisia,” rauste jatkaa. ”Periaatteessa ystäväsi kaulavaltimovammakin olisi ehkä jäänyt syntymättä, jos olisi ollut tällainen liivi. Kaulavaltimovammoja syntyy mm. retkahduksissa.”

Huh, aikamoinen lista kauheuksia. ”Mutta eihän se liivi tietenkään suojaa häntäluuta, lantiota tai takapuolta.” Totta, vielä jää vammoille altistuvia osia täysin suojatta. Kannattanee siis suojata ne alueet, mitkä pystyy.

HUOM! Kenttäratsastajat käyttävät nykyään kahta turvaliiviä päällekkäin.

JA SITTEN: TARJOUS KAVIOLIITTOLAISILLE! PAUKKULIIVI 250€ (norm. 299€) vain koodilla KAVIOLIITTO täältä.