Seppo, Teemu ja Katja asian päällä. Kuva: Tiina Tuunanen
Ja taas intoilen Hevosurheilusta! Perjantain numerossa oli Miia Lahtisen ansiokas kolumni, joka oli saanut innoituksensa Aamulehdestä. Minä jatkan heidän viitoittamallaan tiellä.
Siis: MITÄ HEVOSIHMISEN SUUSTA EI KOSKAAN KUULE!
”Ratsastusta ja skumppaa ohjelmassa? Ei, kiitos.”
”Ostin uuden hevosen. Se oli liian kallis ja nyt kaduttaa.”
”Ei, kiitos, en tarvitse enempää rahaa/aikaa.”
”Säästin tällä viikolla tunneista, ja nyt on varaa tehdä rakennekynnet.”
”Hitto, että tuli paha mieli, kun olin hevoseni kanssa maastossa ja linnut lauloivat ja aurinko paistoi.”
”Hävittiin, mutta ei se haittaa.” (Voi kuulla, mutta se on paskapuhetta.)
Seniori/tätiratsastaja tunnilla ”…”
”Tämä hevosen selkään nouseminen on vuosi vuodelta helpompaa. Jopa liian helppoa.”
Hevoshullu tyttö: ”En halua ponia, koulu on tärkeämpää.”
”Ei kai sinne tallille joka päivä tarvitse mennä.”
”Ihanaa kun sataa ja tuulee, eikä ole maneesia.”
”Olen todella taitava ratsastaja, enkä tarvitse valmennusta.”
”Inhottavan likaista touhua, tämä.”
”Hei poika/tyttöystävä! Rakastan sinua, ja vain sinua. Hevoseni jää armotta kakkoseksi.”
”No eihän tämä kilpaileminen kovin kalliiksi tule.”
”Eihän tämä valmentautuminen ja hevosen ylläpito kovin kallista ole.”
”Minulla on liikaa rahaa, haluaako joku?”
”Ratsastaminen on niin helppoa! Menet vaan!”
”Hitsi kun pääsis töihin, niin ei tarttis hengata tallilla aina vaan.”
Näitähän riittää! Palan painikkeeksi mainostan vielä podcastiamme nimeltä Kavioliitossa (ylläri?), jonka ensimmäinen jakso on ulkona! Uudet jaksot tulevat Radioplayhin aina lauantaisin klo 06.00. Kuuntele änd kommentoi!
Se on pojat hevonen! Kuva: Tiina Tuunanen
Viimeisimmät kommentit