Aikuinen hassuttelemassa varsan kanssa. Kuva: Anu Surakka

Aikuisuudesta on sanoinkuvaamattoman paljon hyötyä. Voi ajaa autolla, syödä jälkiruoan ensin, ottaa lainaa, ostaa hevosen, valvoa, juoda viiniä ja mitä kaikkea. Kyllä aikuisuus on ihmisen parasta aikaa! En mistään hinnasta palaisi takaisin esim. nuoruuteen. Se oli täynnä tuskaa ja epävarmuutta, köyhyttää ja tyhmyyttä (oli kai siellä hetkensä). Jotkut ressukat vaan ottavat aikuisuuden liian vakavasti. He luulevat, että se poissulkee asioita. He ovat väärässä.

“En kai voi enää aloittaa ratsastusta, olen jo niin ja niin vahna!”

Höpö, höpö, kyllä voit! Valitset vain paikan, jossa on muitakin kaltaisiasi, niin voitte yhdessä valitella kolotuksia tunnin/vaelluksen/leirin jälkeen. Mikään ikä ei ole huono ikä aloittaa jotain, mikä on saakelin kivaa. Ja jos tuntuu, ettei kiinnostakaan, niin koska on jo aikuinen, voi lopettaa tuosta vaan. Helppoa!

“Laukkaa pellolla? Eikö se ole nuorten hommia?”

No ei todellakaan! Se on kaikkien hommia! Jos pelkäät pukittelua, mene niin kovaa kun pääset: kovassa vauhdissa pukittelu on epätodennäköisempää. Jos hevonen lähtee viemään, se lähtee. Lohtua tästä: mikään hevonen ei ole juossut loputtomiin. Pitkälle kyllä.

“Tässä enää mitään opi, kun on niin vanha”

Paskapuhetta! Olen oppinut aikuisiällä noin sata kertaa enemmän kuin nuorena. Syy: olen VIISAAMPI! Maltan kuunnella ja miettiä, enkä ole itse tietävinäni paremmin. Osaan myös sanoa ääneen, jos en kerta kaikkiaan ymmärrä miten jollain TIETYLLÄ hevosella ratsastetaan. Nautin sitten sitäkin enemmän, kun ratsastan jollain, jota tajuan.

“Minähän voin pudota sieltä!”

Niin voit, ja toivottavasti putoatkin. Yleensä vaaraton mätkähdys heikentää pelkoa. On toki mahdollista, että satutat itsesi, mutta se kuuluu lajin luonteeseen. Se pitää ottaa huomioon. Mutta futiksessa vasta sattuukin! Niillä on kaikilla polvet leikattu sataan kertaan. Entäs laskettelu! Palanderin Kallella ei taida olla yhtään luuta, joka ei olisi joskus ollut poikki. Koripalloilijoilla taas murenee nilkat. Puhumattakaan motocrossista. Siellä lähtee henki.

“Aikuisen tulee näyttää esimerkkiä nuorisolle”

Tämä on niitä harvoja paikkoja, missä se ei pidä paikkansa. Moni nuori on hitokseen taitava. Moni aikuinen ei pääse koskaan sille tasolle. Huippukyky voi olla minkä ikäinen hyvänsä. Ja JOKAINEN voi opetella paremmaksi kuin itse oli eilen.

“Ne on ne nuoret, jotka ratsuttaa nuoria hevosia”

Niinkö? Siinä tapauksessa lasken itseni nuoreksi. Minua ei kiinnostaa pätkääkään kuinka vanha olen, kun olen hevosen selässä. Haluan vain, että yhteistyömme sujuu.

Niin että pitkä päätyyn ja perään, sanon minä! Ratsastajainliitto teki aihetta sivuavan videonkin, joka on sivumennen sanoen ihan julmetun ihana. Hyvä, liitto!