"Tässä olen virkeä ja eloisa, koska tykkään loikata yli aitojen. Ne on ihan pystytetty tänne meitä varten."

“Tässä olen virkeä ja eloisa, koska tykkään loikata yli aitojen. Ne on ihan pystytetty tänne meitä varten.” (kuva n. tuhannen vuoden takaa)

Kyllä, olen jo valjastanut hevoseni pari kertaa satulaan. Ihan kokeilumielessä. Ekalla kerralla se rempoili kuin mikäkin nuorikko, oli ilta ja maneesissa vähän kylmä. Se on yleensä toimiva ratkaisu Pullukan kanssa. Seuraavan kerran erehdyin lassoamaan sen tarhasta keskellä päivää, HEINÄ-AIKAAN, mikä sika. Kävimme luonnon kauneuden vuoksi metsikössä, jossa meinasikin sitten sydän lakata jumpsuttamasta, koska siellähän kyykki marjanpoimija. Ei siis mikään mies. Ettäs kehtaa kerätä puolukkaa keskellä metsää ilmoittamatta siitä hevoselle etukäteen. Hevosparka oli aivan tolaltaan. Pääsimme tilanteesta kuitenkin voittajina yli, ja puolukkahenkilökin elää yhä.

Sitten tein sen virheen, että kurvasin kentälle, jossa ei ollut muita hevosia. No, siellähän oli vallan tyhmää, koska EI OLE NIITÄ TOISIA HEVOSIA. Alkoi Pullukkaa tympiä siihen malliin, että eteen ajavista avuista meni jakeluun kaikki, mutta vain kolmen askeleen ajaksi. Sen jälkeen nyypähti vauhti. Joka siunaaman hetki tätä nahkeilua sitten ympäri kenttää. Voi vitja että se muuten on ärsyttävää. Oli raippa (kyvyt esiin -keppi) ja silläkin napsautin “tehostamaan pohkeen vaikutusta”, mutta hauskasti se hevonen taas unohti kolmen askeleen kuluttua mitä tässä oltiin tekemässä. Ihan kuin koiranpentu, nukahtaa kesken laukka-askeleen.

Korjasin istuntaani niin raivokkaasti, että meinasin tulla alas koko Muumin selästä, jotta en varmastikaan häiritse hänen liikettään puristamalla kyljistä. No en puristanut. Hän vaan penseili sydämensä kyllyydestä.

Nyt kysynkin miten tällaisessa tilanteessa toimitaan: Mennään kotiin ja keitetään kupposet kaffetta? Pukeudutaan maailman suurimpiin kannuksiin, jotka ottavat kylkiluiden välissä, sisäelimien lomassa yhteen, kun annan “eteen ajavia apuja”? Räiskin kepukalla? Harjoitan siirtymisiä 3-5 tuntia? Peruutan henkeni edestä? (se onnistuu muuten hienosti) Onko hevosille jotain motivointipelejä? Vai onko kerrassaan järkevintä katsoa kelloa mihin aikaan näitä harjoituksia vääntää? Maastossahan tämä vauhtiasia ei ole mikään ongelma. Siellä jaksetaan kyllä. Käynkö siis pelkästään maastossa? Vedätetäänkö mua nyt?

"Häh? Mikä on ongelma?"

“Häh? Mikä on ongelma?”

Kyllä  nämä tammat on “jänniä” eläimiä. Eilen illalla oli maksimaalisessa kiimassaan Pullukka paiskonut suolakivitelineenkin tuhannen peen päreiksi, koska viereinen vastaruunattu jolppi ei antanut riittävää huomiota. Heidät erotettiin. Voi Pullukkaa, ehkä sen vaan pitäisi olla aina raskaana.