Hyppykuva: Jenni Hintikka

Onko kaikilla laihan hevosen omistajilla sama juttu? Että tuijotetaan niitä eläimiä päivät pääksytysten ja mietitään onko lihaa tullut vai ei. Ja jos omasta mielestä ei ole, niin taivastellaan kylkiluita, ja huolestutaan.

Se on meillä arkea.

Olikohan se eilen, kun tallikaveri totesi, että on se Lenni hänen mielestään saanut kyllä hieman massaa. Oli se kiva kuulla, vaikka en ollut sitä itse (tietenkään) huomannut lain. Noh: tänään päätin laittaa satulan hänen selkäänsä noin niin kuin muistin virkistämiseksi, niin arvatkaa meinasinko saada satulavyötä kiinni! No en! Siitä ilahtuneena sitten suitsetkin laitettiin. Sitten lähdettiin kävelylle. Mentiin maastoesteradalle, jossa on kivasti nousuja ja laskuja ja pari maastoestettäkin. Nuuhkittiin kaikki maastoesteet huolella ja mistä päästiin yli, mentiin.

Vanhempi herrasmies valvoo Lennin toimia. (Kiitos kuvasta Cassu ja Noora!)

Kyllä on kuulkaa lungisti ottava hevonen tämä! Haudankin yli lampsi niin kuin tekisi sitä joka päivä. Ehkä tekeekin: laitumellaan on pari ojaa.

Banketti ylitettiin niin kuin se olisi ollut ohjelmassa jo vuosia. Portaatkin meni kuin vettä vaan. Jos ratsastaminen kyseisen nuorisolaisen kanssa on yhtä helppoa, olen siunattu.

Lennillehän asennettiin kengät etusiin noin kuukausi sitten. Lapiokavioita alettiin näin muodoin hieman ohjata kasvamaan uuteen suuntaan. Riina(joka muuten kengittää nykyään vain täällä) kyllä sanoi, että ei nämä kuule Katja pysy niin kauan kun se on laitsalla. Olin että okei. No, eka kenkä oli kai 24h jalassa. Johanna tuli laittamaan sen kiinni ja sitten odoteltiin jo useampi päivä. Sitten taisi tulla Riina uudestaan ja kolkutteli molemmat uudestaan. Ne irtisanoutuivat sitten kutakuinkin päivinä 5 ja 6. Tässä vaiheessa meni vähän fiilis ja päätin kysyä Riinalta voiko se painella niiden lapioiden kanssa nakuna. Riina sanoi, että onhan se tähänkin asti painellut, joten anti mennä vaan.

Näytäs nyt sitä narua.

Nyt tuijotan niitä saakelin kavioita ja ajattelen, että pilaan kaiken jne. Eli ihan perusmeno!

Satulahan meillä jo onkin, joten ajattelin kiivetä syyskuussa selkään. Tällaisen asian sovin itseni kanssa. Ennen sitä laitetaan kuitenkin hampaat kuntoon ja se tapahtuu perjantaina Vermossa. Niekkana tietysti maailman paras Juti.

Maalaisterveiset Hilpalta! On kuulemma paksu, joka on ihan okei, koska on paksuna. Poppana on kai kasvuvaiheessa, koska on menettänyt hieman läskiään. Pullukka vetelee yhä kuivankälpäkkänä mutta tyytyväisenä mummelina Suonenjoella. Kaikki hyvin hevosten valtakunnassa!

Emmä jaksais enää tätä fotosuuttia.