


Rentoutuminen suorittamisten välissä on sanoin kuvaamattoman tärkeää.
Tällä kertaa lähetän terveisen Puolasta! Kavioliittoleiri numero sejase on suuntautunut tänne. Lähdettiin torstaiaamuna pienehköllä potkurikoneella Gdanskiin ja todistajien läsnäollessa päästiin myös perille. Siitä ystävällinen Krstjzyegfztch kuskasi meidät paikkaan, joka muistuttaa taas kerran hyvin paljon maallista taivasta. Esitteen kuvista jo pystyi päättelemään, että kivannäköinen kohde, mutta herra isä, että olikin! Nyt on paikka kunnossa, niin sanoakseni.



Puhumattakaan ravinnosta!
Rakennuksia huudeilla on monia, kuin myös hevosia. On kasvatustoimimintaa, ratsastustoimintaa ja vaunumeininkiä. Kisojakin täällä kuulemma järjestetään. Hevoset asuvat NIIN kauniissa tallissa, että melkein kateeksi käy. Toisaalta, kun pääsemme omiin huoneisiimme, ei tule ollenkaan paha mieli eli miekku. Kansallisromantiikka kukkii täällä, ruusujen kanssa kilvan! Joku kertoi, että alueen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.



Pussaamalla tuloksiin.
Ja sitten asiaan: torstaina päästiin heti hevojen selkään. Hyppäämiseen makuun päästiin myös. Minulle osui kuumahko Superman-niminen ratsu, joka oli herkkä ja kiva, mutta kiihtyi esteillä hieman. Aivan ihana, siis! Ensimmäinen tunti meni opiskellessa. Maneesi oli iso ja valoisa, kuitupohjainen halli. IHANAA.



Eeva Mindfullnessina.
Ennen ruokailua saatin Mindfullness-luento Eevalta, ja sepä oli pirullisen fiksu homma! Siitä virisi monta hyvää keskustelua. Illan päätteeksi syötiin ja juotiin paikan omassa ravintolassa, ja ruoka oli IHANAA. Ei viinissä ja oluessakaan mitään vikaa ollut.



Auts.
Perjantaiaamuna rykäistiin jo seitsemän jälkeen ylös, koska jooga odotti. Joogattiin ja tunnusteltiin omaa kroppaa kolmisen varttia, sitten aamupalalle ja laittamaan hevosia kuntoon. Supermanin kanssa jatkoin, mikä oli hyvä, sillä halusin katsoa olinko oppinut tästä nimenomaisesta hevosesta mitään. Olin. IHANAA. Hyppäsimme jumppasarjaa, ja voi veikkoset, että oli hyvä meininki.



Nuo harrastaa ja me häiritään.
Jos tähän mennessä hieman summaisin asioita, sanoisin näin: hevoset erittäin kivoja ja sivistyneitä. Henkilökunta tosi mukavaa. Paikka on kuin postikortista. Ruoka on ihanaa. Löytyykö huonoja puolia? No en tähän hätään keksi. Huoneet ovat ihania. Jos haluaa hypätä esteitä ja hengailla hyvissä puitteissa, this is the place. Dressagesta täällä on turha haaveilla, vaikka useimmat hevoset oikein päin kulkevatkin.
Huomenna kerron teille miten maastoesterata meni! WO-HOO!
Jos alkoi kutkuttaa, niin tänne pääsee Horsexploren kautta täältä.



Kivat tallit olivat laittaneet.



Puola <3 Superman <3
Morot, terveisiä Hollannista (Puolaan?)! Sun parin viikon takainen kirjoitus inspiroi mua aihevalinnassa joten vuoroin vieraissa eli mainostan hieman omaani mutta vaihtarina sun blogi linkattu takaisinpäin.
Tähän ei varmaan saa HTMLää tmv eli kopio sitten vaan: http://hollantijahevosia.blogspot.com/2019/09/sponssipoku.html
HTML testi Linkki
Ei saakeli, aivan huippu juttu! Oon ehdottanut kyllä yhdelle työnantajalle, että jos saisin työsuhdeauton sijaan työsuhdehevosen. Talouspäällikkö ei nauranut, jos kohta ei itkenytkään. Kalkyloi, veikkaan.