Illoinen harrastaja. Kuva: Karo Pihlström

Taas on alkanut se kausi, kun äänettömät ja tuulta nopeammat pyöräilijät vaativat tilansa liikenteestä. Se on ihan okei, kunhan vaan sattuu huomaamaan, että sellainen jostain putkahtaa. Usein niin ei käy. Jostain syystä osa pyöräilijöistä karsastaa PYÖRÄTEITÄ. Minulle on selitetty, että se on turvallisuuskysymys, että nopea pyöräilijä ei polje pyörätiellä, mutta en silti ihan meinaa tajuta. Miksi niitä sitten rakennetaan, jos ne eivät kelpaa? Jos joku jaksaa rakentaa ratsastustien, on varmaa, että sieltä löytyy ratsukoita!

Pyöräily on ihanaa. Pienenä tyttönä leikin, että Tunturi Poni -pyöräni oli hevonen ja painelin sillä pitkin pusikoita. Aikuisena tyttönä poljin vuosikausia päivittäin töihin. Sekin oli kivaa. Yhden kerran auto ajoi päin, mutta ketään ei sattunut, paitsi pyörää. Nytkin polkisin töihin, jos olisi pyörä. Viimeiset kolme pyörääni on varastettu, joten uuden ostamiseen on iso kynnys. Tätä taustaa vasten ihmettelen miksi sellaiset trikoopyöräilijät ovat niin vihaisia. Eikö polkeminen ole kivaa? He ovat kuulemma vihaisia, koska autoilijat ovat niin törkeitä. Onko autoilijoista yhtäkkiä tullut ihan mahdottomia? Ei ne ennen olleet. Minä tulin pyöräilijänä ihan hyvin juttuun kaikkien kanssa. En myöskään olettanut, että jos äänen nopeudella ammun paikalle, kaikki huomaavat saapumiseni.

Olisi hirveää harrastaa noin vihaisena. Tarkemmin ajatellen se ei varmaan edes onnistuisi. Hevonenhan jäykistyisi kauhusta, jos raivoa täynnä oleva ihminen istuisi selkään. Kommunikaatio saattaisi olla haasteellista. Ajatelkaa istuvanne hevosen selässä niin, että olette jatkuvasti peloissanne ja vihaisena. Samaa olen miettinyt hiihtäjien kanssa. Laturaivo on varmasti läheistä sukua fillariraivolle, liekö samaa porukkaa? Laturaivoajat sentään kulkevat laduilla, mutta annapas olla, jos meinaat vuosien tauon jälkeen tähdätä samalle ladulle – se ei käy. Olet tiellä. Etenkin, jos satut olemaan lapsi. Onko sitten niin, että hiihdon JÄLKEEN tulee hyvä ja mukava olo, mutta sen aikana on ihan hirveää ja raivostuttaa?

Voipi olla, että kavioliittolaisissa on sekä pyöräilijöitä, että hiihtäjiäkin. En voi millään uskoa, että he kuuluvat äkäisimpään neljännekseen. Muuten ei ratsastus suju! Se tietenkin harmittaa, että ne muutamat kiukkuiset pilaavat fiiliksen kaikilta. Samahan se on ratsastuspuolella. Aloita ratsastus paikassa, jossa ilmapiiri on huono ja porukka ynseää, niin leimautuu koko laji. Siispä lajienne edustajat, muistakaa, että kaikista korona-, yt-, asuntolaina-, parisuhde- ja lastenkasvatuskriiseistänne huolimatta harrastus on valinta. Kenenkään ei ole pakko harrastaa.

Harrastetaan ilolla!