Asian päällä.

Ei, ei ole vielä ns. pulla uunissa, mutta pyrkimys on kova. Ylihuomenna elkkulääkäri tulee ja toteaa kiiman (tai ei totea, ja tuikkaa kiimapiikin), sitten tilataan sperma ja humps. Sen jälkeen vaan odotellaan! Pullukan mielestä tää on ihan ok järjestely, kunhan se ei häiritse hänen ruoka-aikojaan, joka on koko ajan. Pyrimme toki minimoimaan häirinnän. Pullukalla edelleen homma kunnossa, ruokahalua riittää.

Hilppa lähti viikonloppuna matkoille, eli parin kilometrin päähän laitumelle. Oli kuulemma käytännössä laittanut itse riimun päähänsä ja kävellyt koppiin. Kaveri perässä sitten. Pitääkö mun alkaa vallankin kasvattaa näitä helppohoitoisia hevosia? Kuinka paljon tästä on jalostuksen ansiota ja kuinka paljon käsittelyn? On nimittäin ihan omaa luokkaansa tämä ratsunalku. Kavioiden vuolija pärjää yksin, hampaiden raspaaja pärjää yksin, mitä vielä. On kuitenkin kyse kolmivuotiaasta, terveestä eläimestä, jolla on pulssi. Ei ne kaikki tämmöisiä ole!

Lapsi ja pari villihevosta. Kulkee!

Masalla kävi taas ihana-Tiina eli osteopaatti. Masa oli hyvin parantunut taannoisesta tällistä, eikä lonkassa ollut kuin pientä kireyttä. Nyt vaan sitten kohti viiltävän kovia reenejä askel kerrallaan! Itse asiassa juuri sovittiin estetunti keskiviikko-aamulle, johon minä pääsen osallistumaan JOLLAIN hevosella kuulemma. Juhuu!

Ja niille tiedoksi, jotka ovat lähdössä Kavioliiton Keiteleen-leirille: Masa tulee mukaan! Ja saamani tiedon mukaan molemmille leireille on juuri vapautunut YKSI paikka, joten jos innostaa, niin ei kun täältä ilmoittautumaan.

Nyt kun se kesä sitten alkaa, on aika keskustella pukeutumisesta. Siihen palaamme seuraavassa numerossa. Solong!

Aijuu, seuraavassa perjantain Hevosurheilussa myös kirjoittamani kolumni!

Ja luppoajalla muistakaa toljotta tyhjin katsein tätä. It’s called mielenrauha.