Pikkuinen hevonen. Se siitä sitten tuli. Kun Hilppa oli läski, se oli ihan sopiva minulle. Nyt, kun se on normaali, se on liian pieni. On aikoihin eletty! Uutta hevosta en suunnittele ostavani, joten näillä mennään, kunnes asiat jollain tapaa muuttuvat. Toipilasaikaa meillä on käytännössä kaksi viikkoa, jonka jälkeen saadaan kiihdyttää urheilua jos eläinlääkäri katsoo sen soveliaaksi. Kiinnostaa aika paljonkin kehittää Hilpan lihaskuntoa, kun se on nyt tuollainen kuivan kesän orava. Kenties lihasmassa tuo siihen hieman lisää raamia, enkä näytä ihan hullulta enää sen selässä. Mene ja tiedä. (Onpa muuten harvinaisen hölmö sanonta!)

Hevosten haalinta ei missään nimessä pääty tähän! En vain koe omaksi hevosten ostamista. Niitä pitää TEHDÄ. Mikäli Pullermannin kroppa on vastaanottavaisella tuulella kesän mittaa, se pääsee kasvattamaan taas Gigolo van Paemelin siemeniä. Gigi asuu Suomessa ja on tunnetusti hitokseen hyvä periyttäjä (Poppanan isä), joten miksei! Se saa kyllä olla Pullukan viimeinen varsa. Seuraavaksi synnytyslinjalle saa astua nuorempi polvi. Kuka se sitten näistä hyväkkäistä on, se jää nähtäväksi.

Perheemme nuorimmainen! Poppana 1v. Kuva: Kirsi Fahler
Sama tyttö sivusta. Ja hänen pojkvän. Kuva: Kirsi Fahler

Eilen oli kiva päivä, Sari Ammattilainen ratsasti Hilpan aamusta. Ei se nyt varsinaisesti mitään juhlaa Sarille varmaankaan ollut, mutta kyllä se Pimpernelli sieltä sitten ratsuksi muuttui. Sari sanoi: “Kyllä tästä vielä hyvä saadaan!” Iloitsen, sillä se on hyvä asia.

Tänään sitten menin Sarin jalanjäljissä koulusatulalla ja yritin olla oman elämäni Sari. Alkuun oli hieman vaikeaa, mutta lopulta Hilppa oli kyllä tosi hieno ja ennen kaikkea PYRKI ETEEN! Jeij! Voipi olla, että tänä kesänä ei mitellä kisoissa vielä kenenkään kanssa, mutta kunhan päästään edes normaalille treenitasolle.

Kahen viikon päästä tämä homma.

Tänään kävin muuten kiehtovassa palaverissa koskien Kavioliiton tulevaisuutta. Kyllä! En todellakaan aio jättää tätä hienoa kommuunia pelkän blogin varaan. Isoja asioita on tekeillä, toivottavasti pääsette loppuvuodesta nauttimaan niistä! Ainakin pääsette nyt nauttimaan Kavioliitto-kirjan äänikirjaversiosta, sillä se julkaistiin TÄNÄÄN! VOI HYVÄ IHME, ETTÄ ILAHDUTTAA! Kuuntelin sitä pätkän verran, eikä edes hävetä!

Viikonloppu alkaa tästä! Lupaan, että viikonloppuna a) otan uusia kuvia hevosestani, ja miksipä ei ympäristöstäkin ja b) kokeilen sitä hiton eläimenkarvahuopaa! Video siis tulossa, just wait.