Veikkaan, että tämä kysymys herää monen hevosenomistajan tai -huoltajan mieleen, kun laidunkausi loppuu ja tarhakausi alkaa. Erityisesti hevoset, joiden vireystaso ei ole muutenkaan kovin kiihkeä, saa miettimään hiekkahommia. Aika moni tilaa eläinlääkärin kuvaamaan masua, ja sen jälkeen mietitään miten tarhaus hoidetaan vastedes. Jos hiekkaa löytyy, otetaan tietty psylliium-kuuri, ja samaan syssyyn kehitellään tarhaan joku teline tai alusta, joka estäisi hiekan kulkeutumisen heinien mukana mahaan.

Meillä tilanne on ainakin yhden kohdalta akuutti. Hilpan kämppikseltä löydettiin hiekkaa, joten psylliumia menee. Sitä saa muuten syöttää aika paljon! Aloimme myös heti kehitellä traktorinrengas-systeemiä, jonka sisään päiväheinät heitettäisiin. Ongelma toki on se, että traktorinrenkaita ei ole joka pihassa, ja jos on, niin perkule, että ne painaa! Mutta periksi ei ole annettu.

Tämä Hilpan kämppiksen hiekkahomma sai tietenkin miettimään myös Hilpan tilannetta. Onko se ollut vähän vaisu? Olenko hysteerinen? Tilaanko eläinlääkärin? Päädyin nyt ensihätään ostamaan säkillisen psylliumia, jonka syöttäminen ei ole keneltäkään pois. Sekoitin ensimmäisen erän eilen iltapuuroon, ja hyvin meni kaupaksi, vaikka on kuulemma pahaa. Aion tuikata ratsuun Chia de Gracian psylliuminkuorisäkin, ja jos se on veilä nahkea, sitten soi eläinlääkärin puhelin. On nimittäin tamma sellainen paketti, että ikinä ei oikein voi tietää mitä on meneillään. Viime viikon ankeus johtui satulasta, seuraavan viikon ankeus voikin jo johtua kiimasta jne. Ei mitään vakavaa, mutta tarkkana saa olla!

Etenkin, kun syytän aina itseäni siitä, jos hevonen ei kulje. Pikku hiljaa olen alkanut ymmärtää, että vika voi olla myös hevosessa, satulassa tai jossain muussa. Tai siis ei vika, VAAN JATKUVAN RIEMUN ESTE.

Tsemppiä kaikille hiekan kanssa taisteleville! Kyllä se siitä tai sitten ei.

Tuota pikaa kerron teille ihanasta elementistä, joka jeesaa ainakin omistajaa, jotta se edes nukkuu hyvin, kun hevonen aiheuttaa huolta. BACK ON TRACK – LAKANAT! Mutta siitä sittemmin, moikku!