Arjen hauskuus on katsojan silmässä

Ope jakoi Facebookissa Kyran kymmenen käskyä tai jotain vastaavaa. En muista sieltä juuri muuta kuin että “hyvä ratsastaja kiinnittää huomionsa ratsastuksen hyviin pätkiin, huono ratsastaja jää vellomaan huonoihin.” Okei, eli PIM, olen hyvä ratsastaja....

Huokailijalta puuttuu empatiakyky

Suuresti arvostamani kolleegani, Ruuhkavuosiratsastaja, nosti esiin vanhan kunnon vastakkainasettelun: onko väärin ostaa kaikkea kivaa ja nättiä hevoselle ja ratsastajalle. Ns. Vanhan liiton ammattilainen huokailee asian äärellä, mutta mitä muutakaan hän voi tehdä?...

Ajoitus, timing!

Olen tässä miettinyt, miksi ratsastaminen on toisille niin vaikeaa. Esim. itselle. Joskus onnistuu kerta kaikkiaan ihanasti, toisinaan taas ei lainkaan ymmärrä missä mennään. Kysehän on lähes poikkeuksetta siitä, että yrität selittää hevoselle jotain, ja se ei...

Tyhmyys ei ole ilo vaikka se naurattaa

Tilanne: olen tunnilla. Vuosi voi ihan hyvin olla 1985 tai 2019, ei juurikaan eroa. Paitsi hevosissa. Nykyhevoset ovat hienompia, herkempiä, kevyempiä, tottelevaisempia. Ihmiset ovat vaativampia, näsäviisaampia ja tietävät muka enemmän. No ei siitä sen enempää!...

Ratsastajan Wilma-viestit

Hei kaikki vanhemmat! Olettekin jo varmaan kurkkua myöten täynnä Wilma-viestejä? Miten ääliömäisistä asioista sitä voikin nillittä! “Janimarkopetteri ei tänään ottanut myssyä päästä tunnilla. Voitteko keskustella asiasta kotona.” Tämähän lietsoo tietenkin...