Kaupallinen yhteistyö: Royal Canin
Onhan se hirveää, miten paksuja meidän eläimet on. Jostain syystä sormeni osoittaa helpoimmin Pullukkaa, joka kuuluu ryhmään ”taipumusta tukevuuteen, isot luut, malliltaan pyöreä jne.” Ihan aidosti en tiedä miten sen eläimen saisi pidettyä soukkana ilman jatkuvaa kiristelyä ja raivoamista. Se vaan on pirullisen nopea evästäjä ja saa infernaaliset raivarit, jos muona loppuu. Ei sitäkään ole kiva katsella. Ja kyllä, heinäverkot on kokeiltu. Ei hidasta menoa YHTÄÄN. Siispä siirryn tapauksiin, joiden kanssa koen voimakasta onnistumisen tunnetta: koirat.
Möhköfantti ja Puutarhatonttu täysin rentoina kuvaustilanteessa. (esim. kun vertaa seipääseen)
Pipsa eli Pipuel eli Bibs tuli meidän perheeseen vuosi sitten elokuussa. Hän on ulkoilmatyttöjä, joten sopi oikein kivasti tallikoiran tehtävään. Kämppiksensä Mimmi sen sijaa hoitaa enimmäkseen puutarhatontun hommia. Tallillakin. Tullessaan meille Pipsalla oli muutama kilo ylimääräistä päällä. Oli ollut massakausi. Aloitin raa’ahkon laihduttamisen, joka johti siihen, että annoskoot pienenivät ja varasteleminen yleistyi. Pikkunälkään saattoi rouva tempaista illan pimetessä esim. kokonaisen leivän. Siinä varaantuu laihdutuskuuri.
Aloin pikku hiljaa ymmärtää, että on oltava toinenkin keino. Saimme kutsun tulla Royal Caninin eläinlääkäri Henna Söderholmin tutkittavaksi. Kukapa tietää eläimen ruokinnasta enemmän kuin ruokajätin oma lääkäri? Ei kukaan. Näin jo sieluni silmin, kuinka tuupin haavanlehtenä värisevää, pulleahkoa koiraa eläinlääkärin ovesta sisään ja kuinka Royal Caninin porukka nauraa, että mikäs möhkäle se tämä on, kun ei uskalla eläinlääkäriä tavata. No sehän se. Viimeksi kun menimme eläinlääkäriin, sain sen poikani kanssa yhteistyöllä työnnettyä pyllystä (vetäminen ei johda tuloksiin) rakennukseen sisään, jonka jälkeen se loikkasi salamana sohvan ja ikkunan väliin, josta on muuten melko vaikeaa kaivaa 25-kiloinen koira pois, kun ei se periaatteessa edes mahdu sinne.
Mutta kas! Tilanne olikin aivan kiva: kyseessä oli toimistohenkinen tila, jossa ei haissutkaan desinfiointiaine. Ovella vastassa oli rintama naisia, jotka iloitsivat eläinten vierailusta. Sekä Mimmi että Pipsa olivat silminnähden mielissään. Kököttivät milloin kenenkin jaloissa rakkautta/herkkua vaatien, ja menestyksellä.
Saatiin valtava määrä tietoa siitä, miten erilaisilla ruokavalioilla voi helpottaa koiran elämää. Jos on liian läski, liian riehakas, liian laiha tai muuten vaan merkillinen ruuansulatus – kaikelle on omat nappulansa ja myös pehmeää muonaa. Meitähän kiinnosti toki ensinnäkin a) pulleille koirille tarkoitetut muonat ja b) sterilisoiduille koirille tarkoitetut eväät. Leikattujen tyttöjen ruokinta kannattaa ottaa huomioon viimeistään heti leikkauksen jälkeen, jopa ennen. Painoa tulee helposti ja nopeasti liikaa, joten sterilisoiduille suunnatut Royal Canin Sterilised-muonalla on matalan energiapitoisuuden lisäksi kylläisyydentunnetta tukeva kuitukoostumus, lihaskuntoa ylläpitävä runsas valkuaisainepitoisuus sekä korotettu suojaravintoaineiden määrä suhteessa ruoan energiapitoisuuteen. Tuotteet sisältävät myös nivelsuoja-aineita, jotka auttavat tukemaan painon vuoksi rasitukselle joutuvien nivelten hyvinvointia. Pienten koirien kuivaruoka auttaa lisäksi koostumuksensa avulla ennaltaehkäisemään hammaskiven muodostumista ja virtsakivien kertymistä.Enpä ollut ikinä tutustunut kakkakorttiin, mutta tuli sekin tutuksi: kakka kertoo kaiken.
Tiedoksi: kolmonen ja nelonen on hyviä kakkoja. Niihin pitää pyrkiä. Aika hyvää infoa ruokinnan kompastuskivistä löytyy täältä.
Sitä jotenkin ajattelee, että jos kauheasti liikkuu ulkona, niin ei kai se mihinkään liho, mutta eihän se niin mene! Kotiinviemiseksi saatiin tytöille valtavat säkilliset optimaalista muonaa: Mimmille Aikuisen Naisen nappuloita (Mimmi oli fitissä kunnossa) ja Pipsalle Satiety (suom. kylläisyys) -dieettiruokaa, jota voi annostella reippaammin, eikä uuma vaarannu.
Rohkenin jo arvella, että paino on Möhköfantilla hieman tippunut, ja niinpäs muuten olikin! Just käytiin eläinlääkärillä muissa asioissa, ja kahden viikon Satiety-kuurin jälkeen painoa on tippunut 400 grammaa. Hyvällä tiellä ollaan!
En ole varma näkyykö kuvassa uuman hoikkuus, mutta ainakin kuva on hieno! Kuva: Natalia Tolmatsova
Bonuksena tuulahdus ihanalta 90-luvulta: Hundkarusellen.
Natalia tolmatsovahan ei tykkää omien sanojensa mukaan ”räkäisistä piskeistä” että ihmeen hyvän kuvan se on teidän ”räkäpiskistä” saanut.
Voi hyvä luoja! (pakko kirjoittaa nyt tuo, vaikka vihaan OMG-sanontaa)
Missään blogisi kuvissa koirissa ei ole ylipainoa havaittavissa, toki en heitä livenä tunne. Kuten ei myöskään hevosessasi ole mitään liikaa, edes mahaa. Äitiysmassun aikaan kuvissa toki Pullukka on PULLUKKA, kuten kuuluukin. Mun silmiin se on muuten varsin rimpula hevoseksi, liiankin. Itse tykkään raamikkaammista.
Ettei vaan ylipaino olisi omien korviesi välissä, kun ei sitä sinussakaan päällepäin näy.
Älä alista eläinparkoja tälle nykymaailman ”rakas sinusta on tullut pullukka”-idiotismille!!Ylipaino on vaarallista juu, mut kohtuus turhiin kitinöihin…
Hippo kuule, kyllä se vaan valitettavasti on niin, että mun koiralla oli ylipainoa 5 kiloa kun se tuli meille. Enää ei ole paljoa, mutta on sitä. En ole missään nimessä laihuusintoilija, pois se minusta! Tykkään pullukoista (ja Pullukasta), mutta niin kuin eläinlääkärikin asian ilmaisee, se on vaarallisinta hevoselle ja mun hevonen lihoaa TODELLA herkästi mittavaksi. Ja kyllä sillä on melkoinen pakki. Tietystä kulmasta sitä ei des näe, koska se on sen mallinen. Se on rimpula ainoastaan lihasten osalta, mitä ei ole vielä ehtinyt siunaantua.
Alistan hevoset ja koirat normaalille elämälle, en laihikselle. En ole esim. laihduttanut hevostani ihan tosissani koskaan, koska se vaan tulee niin vihaiseksi. Joten se siitä, eikö? Ja siis tervetuloa moikkaamaan anytime! Saa taputtaa ja kaulailla kaikkia asianosasia todetakseen tilanteen.
Katja
Pakko on hieman kritisoida RCtä. Koiran ruokintaan en ole perehtynyt sen suuremmin, mutta ilmeisesti voidaan ajatella että koirakin on lihansyöjä (ei sekasyöjä) eli sen elimistö toimii lihalla ja eläinperäisillä tuotteilla.
Kissan omistajana olen ottanut selvää kissan ruokavaliosta, ruoansulatuksesta, ravintoaineiden tarpeesta jne. On kuvottavaa, että RC mainostaa ruokaansa täysravintona, josta kissa saa kaiken tarvitsemansa (ja vielä törkeän kalliilla). RCn (kissan)ruoat kun eivät monesti sisällä OLLENKAAN mitään eläinperäistä. Kissan ruokavalioon ei kuulu millään tasolla vehnät, maissit, riisit, ylipäätänsäkään kasvikset eivät kuulu kissan ruokavalioon. Kissa lihansyöjänä ottaa energiaa eläinproteiinista, ja sen elimistö ei toimi hiilihydraateilla. Lihaksi ruokavalioon ei riitä ”kuivattu siipikarjanvalkuainen” tai ”hydralysoidut eläinvalkuaiset”. Kai sinäkin haluat pihvisi pihvinä?
Monet eläinlääkäriasemat ovat RCn kanssa yhteistyössä, joten tottakai sitä RCtä mainostetaan kaikista parhaimpana ravintona, vaikka onnellisimmillaan kissa (ja koirakin) on oikeasti laadukkaalla kuivaruoalla (jossa on eläinperäisiä proteiineja ja vähän hiilihydraatteja) JA laadukkaalla märkä- tai raakaruoalla. Minä en ymmärrä, miten RCtä saa mainostaa täydellienä ruokavaliona kissalle. Sama kuin sanottaisiin ettei hevonen tarvitse heinää ja että ihminen pärjää pelkällä nuudelilla.
Teollinen kuivaruokahan on olemassa vain siksi, että ihmisen on helppo säilyttää sitä, ei mitenkään siksi että se olisi koiralle tai kissalle parasta. On parempiakin vaihtoehtoja, hieman kun jaksaa perehtyä.