Omg, omg, omg!

Olen päässyt piireihin! Mistäkö sen tietää? No siitä, että minua kutsutaan paikkoihin. Olen siis aikaisemmin ollut asemassa, jossa sain kutsuja levyjulkkareihin ja elokuvien ensi-iltoihin (okei, tänään on Teet meistä kauniin -enska), mutta nyt saan kutsuja hevosjuttuihin. Tämä on ensimmäinen vuosi elämässäni, kun olen lähes kartalla tämän maan hevostapahtumista. Olisin aiemminkin ollut ihan mielelläni kartalla niistä, mutta minkäs teet. Jos et ole kukaan, et ole kukaan. Nyt olen.

Toistaiseksi esitän ymmärtävää. Kaikki ovat sekoamispisteessä kun maahamme saapuu joku *)Liselotte Guldmundir-Kaffenhaben pitämään luentoa ja klinikkaa. Aiheen tiimoilta käydään kiivasta keskustelua netissä. Kenet Liselotte valitsee klinikkaan? Miksi klinikan nimi on klinikka vaikka kaikki ovat terveitä? Onko Liselotte riittävän ankara rollkurin vastustaja? Ja minä guuglailen yhä, että kuka helvetin Kaffenhaben.

Seuraava ymmärtämättömyyden kohde on cupit ja tourit. En lainkaan ymmärrä miten on eri asia olla SM ja GP ja miten voidaan olla yhdessä Cupissa ja toisessa Tourissa ilman että ne liittyvät mitenkään toisiinsa. Ja pahimmoillaan toisten kuppeja solvataan huonommiksi. En myöskään ymmärrä miten Suomenmestaruudet rakentuvat, kaiketi siinä vaan mennään kerralla pariksi päiväksi kentälle, vaika päiväksikö vaan? Pitääkö siinä olla pohjilla jotain vahvaa näyttöä? Onko GP:llä tässä mitään virkaa? Voinko minä mennä SM-kisoihin näyttämään mistä kana kusee?Tiedän, LUE OHJEET MATERIAALISALKUSTA. NO EN JAKSA.

Seuraava osio on myös kuvitteellinen. Päätän osallistua huippuvalmentaja/ratsastaja *)Birger Blaupunkt-Hasselhofin pressitilaisuuteen. Olen iloinen päästessäni samaan huoneeseen moisen huipun kanssa, arvelen tiedon leijuvan minuunkin. Kyselen reippaalla äänellä piaffin elinmahdollisuuksista tässä ajassa. Minua katsotaan tyrmistyen, ei tuommoisia kysellä, Katja. Birger vastaa korrektisti, että toisinaan on perusteltua asettaa hevoselle hetkeksi enemmän painetta. Esitän tajuavani. Jatkan kyselyä, sillä kukaan muu ei uskalla, koska he kunnioittavat Blaupunkt-Hasselhofia liikaa. Mitä jos se ei yhtäkkiä tykkäisikään minusta? Se olisi hirveää. Blaupunkt-Hasselhof kulkisi maailmalla kertoilemassa, että ette usko millainen torvi tuli vastaan Suomessa.

Estepuolella klinikoita vetävät leveähymyiset miehet, joiden nimi on Nick tai Lars tai Pekka. He ovat rentoja ja painottavat rentoutta. Mene rennosti sinne esteelle ja ole rento. Kas näin. Hän hyppää hevosesi selkään ja loikkaa pökkelölläsi rennosti yli 160 senttisen okserin. Itse pyörryt ja oksennat. Oksennus rinnuksillasi jatkat klinikan loppuun, ja sen jälkeen siirrytkin toisen tyyppiselle klinikalle, sillä itsetuntosi on romahtanut ja tarvitse ulkopuolista apua. Tyttäresi hoitaa vaahtoavan hevosen kuntoon.

Nick-Lars-Pekka itse on nostettu ensimmäisen kerran hevosen selkään noin viikkoa ennen kuin hänet on siitetty. Ensimmäisen palkintonsa hän sai 2-vuotiaana hypätessään ainoana 120-radan puhtaasti Ypäjän derbykentällä. Se oli tosin vahinko, mutta sattuuhan sitä. Kun tiukka paikka tulee eteen, se otetaan haltuun! Oli ikä mikä oli. 8-vuotiaana hän oli jo ehdolla maajoukkuevalmentajaksi, vaikka ei osannut vielä lukea. Kokonaisuudessaan Nick-Lars-Pekka on sitä mieltä, että eipä täällä kukaan oikein osaa ratsastaa ja vaikka osaisikin, niin hevoset on aika huonoja.

No juu, semmonen kohtaus siinä. Niin sitä vaan, että olis ehkä hauska jos meille ei-GP-SM-jne -ihmisille löytyis jotain osallistuttavaa. Onhan niitä, mutta ne löytyy aina kun ne on just olleet viikonloppuna. Ihan niin kuin YLEn parhaat tv-sarjat.

*) nimi muutettu