Arvostan evästaukoa kesken harjaamisen.

Tässä pääsiäisenä on taas tullut hengattua tallilla niin, että riittää. Ja koska välillä tuntuu, että mikään aika ei riitä tekemään kaikkea, mitä PERIAATTEESSA PITÄISI, olen alkanut pohtia asioiden arvojärjestystä.

Eräs tuttava kysyy aina itseltään “Vaikuttaako tämä ratsastukseen” ja päättää sen perusteella tehdäkö homman vai ei. Minä mietin “vaikuttaako tämä hevosen hyvinvointiin” ja teen ratkaisut.

Tottakai TÄYDELLINEN HEVOSENOMISTAJA tekee kaiken. (Täydellisellä hevosenomistajlla ei tosin voi olla a) perhettä, b) työtä, c) kotieläimiä, d) muuta elämää.)

Asoita, jotka teen aina, ovat hevosen harjaus ja kavioiden otto. Harjatessa paitsi saan ratsun pintaveren kiertämään, saan myös käpälöityä hevoseni läpi ja näin tulen havainneeksi mahdolliset epä- tai kipukohdat. Ihan aina myös kävelen hevosen kanssa riittävän kauan, kunnes aloitan minkäänsorttisen hölkän. Joku viisas sanoikin, että “hevosen kävelyttäminen on sille ilmaista fysioterapiaa.” Sisso. Kuolaimet pesen tietysti aina ratsastuksen jälkeen. Näistä ei tingitä. Hevonen ei myöskään saa urpoilla normaalikäsittelyssä.

Pitäisi A-ryhmään kuuluvat seuraavat asiat, jotka teen melkein joka kerta:

– suitsien pyyhkiminen sienellä. Joskus ei vaan ehdi/jaksa. Omat varusteet, omat säännöt.

Pitäisi B-ryhmään kuuluvat seuraavat asiat, jotka teen jos on aikaa ja jaksantaa (kuitenkin monta kertaa viikossa):

– tarhan putsaaminen kakoista. Toisinaan, kun 2-3 hevosta on hoidettu, ja pimeääkin on ollut jo 2 tuntia, tuntuu erityisen vaikealta mennä jäiseen tarhaan otsalampun kanssa hakkaamaan kakkoja rautalapiolla.

Pitäisi JOSKUS -ryhmään kuuluvat seuraavat asiat, joiden aika on, kun inspiraatio iskee:

– hevosen pesu. En tykkää lotrata juomaveden kanssa mielin määrin maailmassa, jossa ei pitäisi tuhlata vettäKÄÄN. En myöskään näe järkeä pestä hevosta, jos se on seuraavana päivänä tasan saman näköinen kuin tänään. (VRT -> Vaikuttaako hyvinvointiin)

– klippaus ja karvojen stilisointi. Ei vaikuta ei-kisahevosen hyvinvointiin yhtikäs mitenkään. Ainakaan meillä. On kivaa hommaa silloin tällöin.

– erilaisten voiteiden ja salvojen tunkeminen joka paikkaan, jos kaikki on ihan okei. Tämä pätee myös erilaisiin pintelöintihommiin. Ei riitä into.

– harjojen pesu. En muista milloin –

– uusien varusteiden hankinta. Pakon edessä. (VRT -> kuluttaminen, hevosen hyvinvointi)

Voitte tykönänne vertailla kuinka paljon parempia hevosenomistajia olette kuin allekirjoittanut. Itse pidän tärkeänä, että hevosella on riittävästi heinää, vettä ja MONIPUOLISTA LIIKUNTAA. Sitä, tuleeko sille hiki tai reagoiko se eri tavalla eri tilanteisiin, pidän hyvänä asiana. Sitä, meneekö ratsu aina upeassa peräänannossa, en pidä ihan yhtä tärkeänä.

Joku toinen viisas joskus sanoi, että estehevosen tehtävä on hypätä kilpailuissa esteitä. Muina aikoina sen hoitajan tehtävä on pitää hevosen korvat sojottamassa eteenpäin. Se on hyvä neuvo, ainakin meidän perheessä!