Moi! Synnyin äsken. Mun äiti on Pullukka. Mä oon poika. Kuva: Tiina Saarinen

Ei näitä hirveän usein ole, tällaisia päiviä. Aamulla riitelin ensi töikseni Hilpan kanssa ulkokentällä, koska tuuli aika kovaa. Se on pirullisen villi silloin, eikä kontaktia meinannut löytyä. Siirryimme halliin, koska tarkoitus oli hypätä useampi este. Niihin on helpompi osua, jos on seinät ympärillä. Ja voihan nenä, niin me vaan sujahdettiin yli esteiden! Ensin hirveällä kiemurtelulla yli yhden, ympyrällä, sitten tähdättiin koko nippuun. Kolmannella kerralla osattiin NIIN HYVIN! En kestä, miten hieno Hilppa on! Ja MINÄ! video

Päivä meni niin, että katselin vähän väliä videota meistä. Olin ihan onneni harjalla. Ja miten VOI OLLA MAHDOLLISTA, että SAMANA PÄIVÄNÄ ilta päättyy niin, että Pullukalta tulee viesti, että MOI, SYNNYTIN! Ja jottei ihan kaikki mene putkiloon, niin kätilön puhelimesta loppuu akku ennen kuin hän ehtii kertoa kumpi sieltä tuli. VOI HYVÄ IHME, EI IHMINEN TÄLLAISIA PÄIVIÄ KESTÄ! video

Tarina jatkui puhelimen lataamisen jälkeen näin:

Pulde oli kuulemma syönyt suuren osan oljistaan (surprise?), mutta lapsi voi silti hyvin. Koivet nuorella herralla on niin pitkät, että ensiaskeleiden hakeminen oli hieman haastavaa, mutta lopulta hän ymmärsi: näitähän on neljä, piru vie. Ja kaikissa kulmissa.

HUOMENNA MENNÄÄN LAPSEN KANSSA KATSOMAAN, STAY TUNED!

Äiti kato, kato äiti! Mä seison ite, äiti!

Ja tiedoksi teille, jotka mietitte, että millä helvetillä tuo Katja muka kustantaa koko hevoslaumansa, niin Pullukan varsa syntyi serkulleni, jolla Pullukka on nyt ollut leasingissa. Seuraava jännitysnäytelmä käydään kesällä, kun Pullukka siemennetään uudestaan, ja siitä tulee minun kaverin yhteinen lapsonen.  Ja jollei tiinehdy, katsotaan kytkennät uusiksi. Mutta Pullukka säilyy minun omistuksessani elämänsä tappiin saakka, on se tappi sitten missä hyvänsä.

No niin kultaseni, otahan vähän evästä niin jaksat <3