Jestas, miten jännä World Cupin osakilpailu! Erityisen jännäksi sen teki se, että kakkoseksi tuli nainen, jolle en taputtanut. Olimme lauantai-iltana muutaman ystävän kanssa katsomassa verrytteleviä ratsukoita. Ihastelimme estoitta sekä hevosia että ratsastajia. Suorastaan nauroimme sille, miten eleettömästi lähes kaikki ratsastivat, vailla mitään ylimääräistä hosumista. Väkisinkin joukossa oli nuoriakin hevosia, mutta kaikki käyttäytyivät moitteettomasti, ihmiset ja hevoset. Laskimme, että parhaimmillaan verkassa oli 18 ratsukkoa, jotka menivät kukin suuntaansa ja hyppivät milloin mihinkin päin, eikä mitään ongelmaa.
Sitten yksi hevonen pelästyi jotain, pysähtyi ja peruutti pari askelta. Ratsastajan ratkaisu oli välitön: ohjat toiseen käteen, raippa toiseen ja kovalla voimalla raippa kylkeen. Hevosen silmät pullahtivat vähän päästä. Näky oli tökerö kaiken sen sulosointuisuuden keskellä. Jos hevonen olisi kieltänyt tai sekoillut mielin määrin, olisin varmaan ymmärtänytkin, mutta kun kyseessä oli niin päivänselvä pelästyminen, meni fiilis. Ei voi mitään. Kuva jäi niin syvälle päähän, että vaikka World Cupissa nainen hyppäsikin eri hevosella, ei tehnyt mieli hurrata. Mukiloi pelästyvää hevostasi omalla ajallasi, älä täällä, muiden nähden. Saat helposti kusipään maineen vaikket ihan hullu olisikaan.
Voi Jessica, Jessica. Kuvan hevonen ei liity tapaukseen.
Kutakuinkin kaikelle ja kaikille muille voisin jatkaa taputtamista vieläkin. Andrew MacLean on niin hieno mies, että ansaitsee jokaisen aploodin. Juuli Kontio veti sellaisen radan perjantain 145-luokassa, etten ole kuunaan nähnyt: jos hevonen ei ole salamannopea, on keskittävä parhaat reitit. Ja Fardonin kanssa se onnistui. Aivan maailman hienointa katsottavaa.
Pääsin FWB-osastolle haastattelemaan Ville Kulkasta ja Jenna Eeronheimoa, samalla koko kakka kuvattiin myös hevostiimille. Samoin tehtiin myös Hippoksen kuukauden hevosenomistajaksi valitun Stella Hagelstamin kanssa. Stella antoi tulla ihan kunnolla eurooppalaisista hevoskauppiaista: osta suomalainen, niin tiedät mistä se on tehty ja kuka teki. Stella on kunnon ihminen, ja mukava!
Yksi World Cup -luokan oreista oli saavutuksestaan melko onnellinen…
Sori, oli pakko laittaa tuo kuva. Tirskututti!
Päivän päätteeksi mentiin vielä omalle tallille juoksuttamaan Pullukkaa. Pullukan ja Hilpan kuulumisia sitten ensi numerossa,moe!
Siellä se hölkkää, keskellä yötä. Sori, Pullukka, oli menoa.
Voi hemmetti. Tässä se nähdään, että kun katsotaan vain lopputulosta, moni asia jää näkemättä. Nyt ehkä meni itseltäkin vähän maku. Nuori tyttö siellä vanhojen setien joukossa oli virkistävä näky.
Kärsivällisyys toki on asia, jota tulee iän myötä lisää. Monille. Ehkä. Ei sovi yleistää. Yleensä ihmiset ovat hevosten kanssa juuri niin ärhäkkäitä ja äkkipikaisia kuin ovat ihmistenkin kanssa. Persoona ei kauheasti muutu, oli meillä kanssakäyminen eläimen tai toisen ihmisen kanssa.
Kyllä minusta Jessican ratsastuksesta ihan siellä radallakin näki että tyyli on toistaiseksi aika erilainen kuin monella muulla. Hän käytännössä seisoi jalustimilla nojaten ohjiin läpi radan ja repi hevosta suusta kaikin hartiavoimin tehdessään ”puolipidätteitä”. Harmonia oli siitä kaukana. Mutta esteratsastus ei ole tyylilaji eikä siinä ole samanlaisia sääntöjä kuin koulupuolella. Muutamalla hevosella esim. nähtiin kylkisuojus radalla, jolla peitetään (mahdollisesti) kannuksilla avatut kyljet. Lisäksi kuolainratkaisuja on melkein yhtä monta kuin on ratsastajiakin, osa niistäkään ei varmasti kestäisi lähempää tarkastelua hevosten hyvinvoinnin nimissä. Jessica on vain nuori, eikä ole oppinut vielä peittämään näitä tekemisiään niin että ne jäävät sinne kotiseinien sisäpuolelle…
Minäkään en hurrannut kotikatsomossa ja olin tyytyväinen, ettei voittanut. Ratsastamisesta välittyi aggressiivisuus ja itsekeskeinen kaahottaminen. Tämä daami kamppaili elävällä välineellään voimailulajissa, missä ei ole tilaa pienieleiselle ja harmoniselle yhteistyölle hevosen kanssa.
Kirsikkana kakussa se isä-mengele, joka vahti katsomon puolella…hyvin pelottavaa.
No enpä kotikatsomossa telkkarin ääressä minäkään tämän Jessican ratasuoritukselle taputtanut, ja toivoin peukut pystyssä, että joku menisi ajassa vielä oli. Kovin oli ikävän näköistä reuhtomista … ja että siis verkkapuolella vielä tuollaista käytöstä. BUU!!! 🙁
Hienoja, tyylikkäitä ja eleettömiä suorituksia oli onneksi vastapainoksi lukuisia.
Ylen selostajatkin taisivat kommentoida, että valmentaja-isän puolelta menestymisen paine on aika kova. Tästä tuli ainakin itse vedettyä sellaiset johtopäätökset että hevosenkäsittely on sitten sen mukaista kun on pakko voittaa. (Minäkin toivoin että joku menisi ajassa ohi…)
kävi sama mielessä kun katselin tyttöä. ei tavatonta ollenkaan!
Vähän tasoja katja nyt, jessica anto raippaa sen hepalle vs yks joka hakkaa juoksutusraipalla joka keskiviikko sun silmien edessä (sä tiiät ihan tasan kuka)
öö ensinnäkään ei kukaan juoksuta joka keskiviikko mun silmien edessä yhtään mitään ja toisinnäkin lue mitä kirjoitin. PELÄSTYNEELLE HEVOSELLE isän kädestä. en sanonut, että herrajumala mikä rääkkääjä, vaan totesin, että pisti silmään. tilanne oli paitsi televisiokameroiden nähtävissä, myös kaiken yleisön. se tarkoittaa jotain muuta kuin peräkylän parkkipaikka. on osattava käyttäytyä.
Onko jollakin jossain kirkkonummen perämetsissä hevonen joka _ansaitsee_ piiskaa?
Saako ”huonosti käyttäytyvää” hevosta lyödä? Määrittele huono käytös.
Onko hyvät käytöstavat sellaiset että tietää missä hakkaa hevostaan? Vai sellaiset ettei hakkaa missään hevostaan?
Ihan samaa ihmettelen minä blogitekstin ja näitä kommentteja luettuani. Voi siis kohdella kaltoin kunhan ”ei jää kiinni”? Ihmejeesustelua.
no tuskinpa. yritän tässä nyt ilmoittaa, että jos mielii säilyttää maineensa, on syytä salata harrastuksensa rumat puolet.
Olen täysin samaa mieltä, että hevosen tarpeeton kurittaminen ei ole millään tavalla
hyväksyttävää paikassa, jossa on katselijoina niitä (lapsia) jotka imevät näiltä
idoleiltaan käyttäytymis- ja hevosenkäsittelytaitoja. Enkä nyt tarkoita että se olisi mielestäni
missään muuallakaan hyväksyttävää!
En yleensä kommentoi blogikirjoituksia, mutten ymmärrä tätä luetaan kuin piru raamattua
logiikkaa jota jatketaan provosoiden ht netin puolella.
Pidän kuivan rapsakan humoristisesta tyylistäsi kirjoittaa, luetun ymmärtäminen jää
lukijoiden omalle vastuulle 🙂